Tillbaka Lausunto: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko – Pohjois-Pohjanmaa YVA-ohjelma

Lausunto

Lausunto: Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko – Pohjois-Pohjanmaa YVA-ohjelma

16.03.2026

LVV-U/31578/2026  

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Suomen kansallinen vedyn siirtoverkko – Pohjois-Pohjanmaa YVA. 

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa seuraavaa. 

YVA-ohjelmassa maa ja metsätalous on tunnistettu keskeisimmäksi elinkeinoksi vaikutusalueella ja vaikutuksia tarkastellaan erikseen elinkeinotluvussa (luku 9).  

Luvussa 3.3.5 todetaan, että mahdolliset rakentamisesta syntyneet vauriot korjataan., asennustie puretaan, salaojat korjataan, pellon pinta muokataan ja ruokamulta tasoitetaan alueille, joista se on rakentamisen ajaksi poistettu. Rakennustöiden vaikutukset, erityisesti pellon käyttöön, näkyy pahimmassa tapauksessa vuosia ja mahdolliset kaivutöistä aiheutuneet haitat eivät sääolojen mukaan välttämättä ilmene heti ensimmäisenä vuotena, varsinkaan salaojituksen toimivuuden suhteen. Toivottavasti haittojen toteamiseen, korvauksiin ja korjaustoimenpiteisiin tarjotaan riittävän pitkä aika. Aina kun peltoon kaivetaan, peltomaan rakenne rikotaan. Työssä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että mahdolliset maarakanteen rikkoutuminen ja maan tiivistyminen minimoidaan.   

Periaatteessa peltomaata voidaan yhä viljellä putken asentamisen jälkeen. Raskaiden työkoneiden liikkuminen käyttö putken päällisellä pellolla tulee huomioida. Pellolla lietekärry-yhdistelmä on raskaimpia työkoneita, painoa 40-50  tn kuorma päällä. Pahimmillaan yhdistelmä kulkee putkilinjan päällä. Vaikka nykyinen pellon käyttö ei edellytä raskaan työkoneen käyttöä, niin pellon käyttö voi muuttua putken elinajan aikana. Toinen huolta herättänyt seikka on kaivuutyöt, kuten ojien perkuusyvyys. Miten varmistetaan riittävän syvän ojanperkuun mahdollistaminen putkitetulla pellolla? 

Ellei tiiliputkella tehtyjen salaojien korjaukseen löydy osaamista ja maanomistaja saa/joutuu itse korjaamaan, niin maanomistajalle täytyy olla selvää ketä laskuttaa. 

Toivotaan, että lopullisessa linjauksessa huomioidaan kiinteistöjen rajat ja varsinkin metsän osalta hyödynnetään kiinteistöjen rajalinjoja. 

Maansiirtoon liittyvät kasvinterveysriskit tulisi huomioida. 

Maansiirto ja maansiirtokoneet voivat levittää pellolta toiselle maa-aineksen mukana rikkakasvien siemeniä, kasvitautien aiheuttajia, ankeroisia sekä muita kasvintuotannolle haitallisia organismeja. Alla on koottu keskeisiä Suomessa esiintyviä tai mahdollisia riskejä, jotka tulisi huomioida erityisesti peltoalueilla tehtävissä maansiirtotöissä (esim. putki- ja kaapelilinjojen rakentaminen). Listasta saattaa puuttua jotain, mutta tarkoitus on antaa kuva huomioitavista riskeistä. Maansiirtotöiden osalta urakoitsijoiden työohjeet tulee olla perusteelliset, jotta riskit voidaan välttää ja minimoida.  

Erittäin merkittävä tai merkittävä riski, että maansiirto tai maansiirtokoneet levittävät:  

Rikkakasvit  
• Rikkakananhirssi, Echinochloa crus-galli (yleistynyt viime vuosina Suomessa, vaikeasti torjuttava, maailmanlaajuisesti yksi pahimmista rikkakasveista)  

• Hukkakaura, torjunta perustuu lakiin  

Kasvitaudit  
• Möhöjuuri Plasmodiophora brassicae  
• Fusarium-sienet (viljoilla punahome, tyvi- ja juuristotauteja esim. Perunassa kurttulaho, taimipolte ja lakastumistauteja vihanneksilla, nostaa DON arvoja)  
• Rhizoctonia solani (sienipatogeeni, sokerijuurikkaalle juuri- ja tyvimätä, perunalle perunaseitti)  
• Perunarutto (Phytophthora infestans), voi säilyä maassa perunajätteissä ja vapaaehtoisissa perunoissa  
• Perunan maltokaarivirus (PMTV), leviää maassa elävän vektorieliön (Spongospora) kautta  
• Fusarium-sipulimätä, valkomätä (erittäin vakava sipulitaudeista)  

Ankeroiset  
• Peruna-ankeroiset (Globodera rostochiensis ja G. pallida)  
• Pratylenchus (juurilaikkuankeroiset)  
• Ditylenchus dipsaci (varsi- ja sipuliankeroiset)  

Muut 
• Torjunta-aineet: maavaikutteisten aineiden käyttökielto seuraavilla kasveilla, ts. on tiedettävä, mitä aineita milläkin alueella on käytetty ennen kuin maa-ainesta voi siirtyä seuraaville pelloille. Erikoiskasveilla isoja vaikutuksia pienilläkin määrillä. Vaikuttaa myös luomutuotannossa. 

Lopuksi vielä todetaan, että laajaan seurantaryhmään tulisi MTK Keski-Pohjanmaan lisäksi kutsua alueemme paikallisyhdistykset, joiden alueelle putki sijoittuu: MTK-Sievi, MTK-Alavieska, MTK-Ylivieska, MTK-Rautio ja MTK-Kalajoki. 

Kokkolassa 
16.3.2026 
 
MTK Keski-Pohjanmaan puolesta, 
Jan-Ove Nyman 
toiminnanjohtaja