Lausunto

Lausunto koskien Suomen ennallistamissuunnitelman luonnosta

31.08.2026

LAUSUNTO 
27.8.2026 

Ympäristöministeriö ja maa ja metsätalousministeriö, 

www.lausuntopalvelu.fi   

 

VN/25123/2024-YM-313 

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Suomen ennallistamissuunnitelman luonnosta  

 

Yleistä Suomen ennallistamissuunnitelma luonnokseen liittyen 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää luonnon tilan parantamista tärkeänä tavoitteena, mutta katsoo, että Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnos on vielä monilta osin keskeneräinen. Ennen suunnitelman toimittamista EU-komissiolle tulee täsmentää keskeiset luontotyyppien ja turvemaan määritelmät, metsäisten luontotyyppien pinta-alatiedot, yksityismaihin kohdistuvien toimien oikeudellinen asema sekä rahoitus. Näiltä osin ennallistamissuunnitelman todellisten vaikutusten arvioiminen on vaikeaa ja kokonaisuuden vaikutuksista lausuminen siten mahdotonta. 

Ennallistamissuunnitelmaa laadittaessa huomioitava luonnonsuojelulain 13 a §, jossa todetaan, että suunnitelmalla ei saa olla sellaisenaan vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Suunnitelman on myös huomioitava eduskuntakäsittelyssä annettu poliittinen ohjaus, jonka mukaan kansallinen liikkumavara on huomioitava täysimääräisesti, kustannusvaikutukset minimoitava, määritelmien oltava selkeitä ja ennakoitavia sekä toimeenpanon keinoina oltava laaja vapaaehtoisuus ja kannustimet. Eduskunta on nimenomaisesti linjannut, että ennallistamissuunnitelmalla ei saa olla oikeusvaikutuksia yksityisiin maanomistajiin, toimet yksityismailla ovat mahdollisia vain vapaaehtoisuuden kautta eikä suunnitelmaa saa käyttää esimerkiksi lupapäätösten, kaavoituksen tai lunastusten perusteena. Tästä huolimatta luonnoksessa on mukana lukuisia lainsäädäntömuutoksia koskevia kirjauksia sekä kirjauksia liittyen lainsäädäntömuutoksiin liittyvistä selvityksistä! On kuitenkin muistettava, että lainsäädäntöön tehtävät muutokset tulee arvioida ja valmistella erillisissä lainvalmisteluprosesseissa. Suunnitelman ei myöskään tule luoda muissa suunnittelujärjestelmissä määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa päällekkäistä ohjausjärjestelmää. Suunnitelman toimenpiteet ja indikaattorit sekä niiden tulkinnat eivät saa luoda tosiasiallista suojelua ilman korvausta (harmaa suojelu).  

Ennallistamisasetus sisältää useita jäsenvaltioille tarkoitettuja joustoja (myös heikentämättömyysvelvoitteen joustava soveltaminen), joita voidaan hyödyntää kansalliset olosuhteet huomioiden. Luonnoksesta ei kuitenkaan riittävän selvästi käy ilmi, missä joustoja on tarkoitus hyödyntää, missä niitä ei hyödynnetä ja millä perusteilla valintoja tehdään. Joustojen käyttö on keskeinen osa suunnitelman kustannustehokkuuden, hyväksyttävyyden ja toteuttamiskelpoisuuden arviointia. 

Suunnitelmassa todetaan useissa kohdissa, että tavoitteita, pinta-aloja, määritelmiä, indikaattoreita ja toimenpiteitä täsmennetään myöhemmissä päivityksissä vuosina 2032, 2042 ja niiden jälkeen. Samalla merkittäviä tietopuutteita on tarkoitus täydentää vasta tulevina vuosina. Jos keskeiset tavoitteet, pinta-alat tai määritelmät voivat muuttua merkittävästi myöhemmissä päivityksissä, maanomistajien on vaikea arvioida tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiaan. Tällainen suunnitelma on esimerkki siitä, miten poliittisilla päätöksillä on mahdollista luoda epävarmuutta toimintaympäristöön.  

Metsä- ja maataloudessa investointeja tehdään vuosikymmenien aikajänteellä, jolloin maanomistajien on voitava ennakoida toimintaympäristöään pitkälle tulevaisuuteen, siten suunnitelman on tuettava tätä. Maanomistajille tulee antaa mahdollisimman vahva näkyvyys siihen, mitä voidaan tulevaisuudessa muuttaa ja mitä ei sekä luoda suunnitelmaan mekanismi, jolla siinä myöhemmin havaittavia ongelmia ja virheitä voidaan korjata.  

Ennallistamissuunnitelman lausunnolle saatetussa luonnoksessa suurin ja keskeisin puute liittyy uskottavan pitkäjänteisen rahoituksen puuttumiseen. Suunnitelman toteutuskelpoisuus jää epävarmaksi ilman uskottavaa ja realistista rahoitusta. Suunnitelmaan ei tule sisällyttää mitään sellaisia tavoitteita tai toimenpiteitä, joille ei ole osoitettavissa realistista rahoituslähdettä. Koko suunnitelman rahoituslähteet, niiden pitkäjänteisyys sekä vastuut tulee olla määriteltynä ja vahvistettuina ennen suunnitelman lopullista hyväksymistä. 

Lisäksi ohjausryhmän asettamien reunaehtojen mukaan ennallistamistoimia tulee toimeenpanon alkuvaiheessa priorisoida erityisesti suojelualueille ja valtion maille. Tämä periaate näkyy suunnitelmaluonnoksessa varsin heikosti. Tätä kohdentamista tulee suunnitelmassa vahvistaa ja tuoda esille. 

MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että ennen ennallistamissuunnitelman toimittamista EU:n komissiolle tulee suunnitelmaluonnokseen annetut lausunnot käsitellä huolellisesti sekä ottaa huomioon MTK:n entiseltä oikeusasiamieheltä Tuomas Pöystiltä tilaama oikeudellinen selvitys kansallisesta liikkumavarasta koskien etenkin kansallisia määritelmä. Selvitys valmistuu elokuun loppuun 2026 mennessä ja siinä esille tuotavat asiakohdat on erittäin tärkeä ottaa huomioon Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Ennallistamissuunnitelman käsittelyä tulee jatkaa vasta lausuntopalautteen käsittelyn jälkeen sekä selvityksen valmistuttua. 

Katsomme, että ennallistamissuunnitelmaa ei ole tässä tilanteessa ja aikataulussa sekä hyvää hallintotapaa toteuttaen mahdollista palauttaa komissiolle määräajassa. Lausuntojen ja selvitysten huomioon ottaminen ennen suunnitelman toimittamista komission käsittelyyn parantaa merkittävästi suunnitelman ja ennallistamisasetuksen täytäntöön panon laatua.  

MTK Keski-Pohjanmaan kommentit suunnitelman tavoitteisiin: 

1. Luontotyyppien ja lajien tilan parantaminen (artikla 4, suunnitelman luku 3.1) 

Suunnitelmassa esitettyjen luontotyyppitavoitteiden arviointia vaikeuttaa se, että keskeisten metsäluontotyyppien määrittelyt ja niitä koskevat pinta-alatiedot ovat edelleen puutteellisia. Erityisen merkittäviä puutteita liittyy määritelmiin boreaalisista luonnonmetsistä, harjumetsistä ja puustoisista soista. Luonnoksessa todetaan, että metsäluontotyyppien osalta neuvottelut komission kanssa ovat kesken eikä pinta-aloja vielä ilmoiteta. Huomautetaan kuitenkin, että määritelmät eivät ole tekninen yksityiskohta, vaan ne ratkaisevat käytännössä ennallistettavan pinta-alan, kustannukset ja vaikutukset maanomistajille sekä alueille.  

Luontotyyppien määritelmien tulee olla selkeitä, tarkkarajaisia ja kireitä sekä perustua dokumentoituun tieteelliseen ja ekologiseen arvioon. Kansallista liikkumavaraa tulee käyttää Suomen olosuhteisiin soveltuvien tunnistamis-, rajaus- ja päällekkäisyyssääntöjen laatimiseen.  
 
Ennallistamissuunnitelman tavoitteiden tulee perustua riittävään tietopohjaan ja luotettavaan arvioon luontotyyppien nykytilasta. Kaikkien luontotyyppien osalta, esiintymistä ja tilaa ei vielä tunneta riittävällä tarkkuudella. Tietopuutteiden täydentäminen edellyttää riittäviä resursseja sekä realistista arviota kartoitus- ja seurantatyön laajuudesta. 

MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että luontotyypit tulee olla määriteltynä ennen suunnitelman hyväksymistä, eikä tätä keskeisintä kysymystä tule jättää tulevien hallitusten tai komission määritelmien varaan. 

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa suunnitelmassa omaksuttua lähestymistapaa, jonka mukaan neljän laajapinta-alaisimman suoluontotyypin ennallistamistavoite asetetaan asetuksen mukaista 90 prosentin tasoa alemmaksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta on perusteltua kohdentaa toimia ja rahoitusta tasapainoisesti eri luontotyyppiryhmien kesken sen sijaan, että käytettävissä olevat resurssit sitoutuisivat pääosin muutamaan erittäin laajapinta-alaiseen luontotyyppiin. Laajapinta-alaisten metsäluontotyyppien osalta tulee soveltaa samaa periaatetta kuin laajapinta-alaisiin suoluontotyyppeihin.  

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa myös periaatetta, jonka mukaan ensimmäisellä suunnittelukaudella toimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti ei-hyvässä tilassa oleviin luontotyyppeihin eikä hyvässä tilassa olevien luontotyyppien pinta-aloille aseteta tässä vaiheessa erillisiä ennallistamistavoitteita.  

Lisäksi MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa ajatusta lajien elinympäristöjen tilan parantamisen toteuttamisesta ensivaiheessa tietopohjaa vahvistamalla ja kohdentamalla toimenpiteitä sellaisiin kohteisiin, joissa lisätoimien tarve on jo tunnistettu. Sellaisten lajien, joiden suojelutoimenpiteillä voi olla vaikutuksia alueiden käyttöön tai elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, tulee varmistaa, että mahdolliset rajoitukset perustuvat selkeään lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin sekä että niistä aiheutuvat haitat korvataan asianmukaisesti ja täysimääräisesti, eikä synny harmaata suojelua.  

2. Meriekosysteemien ennallistamistavoitteet (artikla 5, suunnitelman luku 3.2) 

Ennallistamissuunnitelman ei tule muodostaa vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelujärjestelmien kanssa päällekkäistä ohjausjärjestelmää. 

Toimien suunnittelussa tulee yhteensovittaa luonnon monimuotoisuuden, vesien hyvän tilan, huoltovarmuuden sekä maa- ja metsätalouden, kalatalouden ja muiden elinkeinojen tarpeet. Suunnitelman toteutus tulee perustua valuma-aluelähtöiseen yhteistyöhön, vapaaehtoisuuteen ja kannustaviin ohjauskeinoihin. 

3. Jokien ennallistamistavoitteet (artikla 9, suunnitelman luku 3.4) 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää käyttötarkoituksensa menettäneiden vaellusesteiden poistamista lähtökohtaisesti kannatettavana. Toimenpiteet tulee kuitenkin toteuttaa yhteistyössä maanomistajien, vesialueiden omistajien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. 

Vaikka este olisi menettänyt alkuperäisen käyttötarkoituksensa, sillä voi edelleen olla merkittävä vaikutus alueen vedenkorkeuksiin, tulvatorjuntaan, virtaamiin tai ympäröivien alueiden käyttömahdollisuuksiin esteen ylä- ja alapuolisilla alueilla. Toimenpiteen vaikutukset tulee arvioida huolellisesti tapauskohtaisesti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, ja sen ei tule aiheuttaa huuhtouma- tai eroosioriskejä tai vaarantaa yksityisillä kiinteistöillä olevaa omaisuutta tai mahdollisuutta harjoittaa elinkeinotoimintaa. Toimenpiteen aiheuttamat mahdolliset vahingot sekä oikeudenmenetykset tulee korvata täysimääräisesti. 

4. Pölyttäjäkantojen ennallistaminen (suunnitelman luku 3.5) 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää hyvänä, että suunnitelmassa tunnistetaan Suomen poikkeava tilanne suhteessa moniin muihin EU-maihin ja katsoo, että suunnitelman toteuttamisessa tulee hyödyntää jo olemassa olevaa kansallista pölyttäjästrategiaa (Ympäristöministeriö 2002, Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma). 

5. Maatalousindikaattorit ja turvemaan määritelmä (suunnitelman luku 3.6) 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää hyvin perusteltuna Suomen ratkaisua jättää suunnitelman ulkopuolelle indikaattori "orgaanisen hiilen määrä kivennäismaasta olevassa viljelysmaassa". 

MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että aktiivisessa ruoantuotannossa olevien turvepeltojen osalta vapaaehtoisuus pitää säilyä koko suunnitelmakauden ajan. Turvemaan määritelmä tulee arvioida uudelleen siten, että maatalouskäytössä olevaksi ojitetuksi turvemaaksi määriteltäisiin vähintään 60 senttimetrin paksuinen turvemaa, jota esiintyy vähintään 90 prosentilla peruslohkon pinta-alasta. 

MTK Keski-Pohjanmaa näkee tälle edellä esitetylle määritelmälle olevan maakunnan osalta vahvat perusteet. Keski-Pohjanmaan maakunnassa on turvekerrokseltaan 40-60 cm paksuisia peltoja 4648 ha (Turvepeltojen käytön tiekartta ja Maatalousmaiden turvetieto (MaaTu) -hanke), joka on noin 8,4 % koko maakunnan peltoalasta. Turvemaan määritelmän jättäminen 40 cm turvekerrospaksuuteen tuo ennallistamisen piiriin edellä mainitun lisämäärän maatalousmaata ja tällä on maakunnallisesti erittäin suuri merkitys maataloustuotannolle sekä sen jatkuvuudelle ja kehittämiselle. Lisäksi on huomattava, ettei turvepeltoalat sijaitse tasaisesti maakunnankaan alueella, vaan ne keskittyvät erityisesti joihinkin kuntiin sekä joillekin tiloille, joka entisestää luo eriarvoisuutta alueiden ja tilojen välille. MTK Keski-Pohjanmaa korostaa myös, että turvepeltolohkoksi tulee määritellä vain ne lohkot, joilla määritelmän mukaista turvekerrosta esiintyy vähintään 90 % peltolohkon pinta-alasta, jolloin toimenpiteet kohdentuvat tarkkarajaisemmin ja tarkoituksen mukaisemmin ennallistamiskelpoisiin turvemaihin, eikä ennallistamisen piiriin aseteta lohkoja, joilla esiintyy myös oleellisesti muita maalajeja.  

Luonnoksessa todetaan, että aktiivisessa ruoantuotannossa olevia turvepeltoja ei lähtökohtaisesti vetetä, mutta vapaaehtoinen vettäminen on mahdollista. Kirjauksessa käytännön toteutustapa, vaikutukset ja pitkän aikavälin seuraukset jäävät kuitenkin toimenpiteen osalta epäselviksi. 

Viljelijän oikeusturva tulee turvata riippumatta valitusta turvemaan määritelmästä. Maanomistajien tulee saada käyttöönsä tieto, johon turvemaa luokittelu perustuu. Turvemaan luokittelun tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon, ja viljelijällä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa kyseenalaistaa luokittelu, vaatia oikaisua sekä saattaa se vastaamaan pellon todellisia ominaisuuksia. 

Maa- ja metsätalouden harjoittajat tarvitsevat ennakoitavuutta pitkän aikavälin investointi- ja tuotantopäätösten tueksi. Epäselvyys lisää epävarmuutta tilojen tulevista käyttömahdollisuuksista ja omaisuuden arvosta. Turvepeltoihin kohdistuvat ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi ruoantuotantoon, koska turvepellot keskittyvät tietyille alueille, jolloin vaikutukset voivat kohdistua alueellisesti hyvin epätasaisesti. Tämä korostaa huoltovarmuuden, oikeudenmukaisuuden, maaseudun elinvoiman ja alueellisen yhdenvertaisuuden merkitystä. 

6. Metsäindikaattorien valinta (suunnitelman luku 3.7) 

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa orgaanisen hiilen määrää kuvaavan indikaattorin pois jättämistä, mutta katsoo, että vaikka ennallistamiseen valitut indikaattorit eivät suoraan kiellä nykyisiä metsänhoitomenetelmiä, kuten avohakkuita, ne voivat pitkällä aikavälillä johtaa paineeseen muuttaa metsänkäsittely ja tällä on erityisesti merkitystä Pohjanmaan tehokkaasti hoidetuissa talousmetsissä.  Näin ollen vaikuttavuusarviointia tulee tarkentaa ja tarkastella niin, ettei indikaattorien ja myöskään ennallistamisen piiriin tulevien luontotyyppien määrittely tule aiheuttamaan ns. harmaata suojelua, joka tosiasiallisesti merkittävästi haittaa tai estää metsätalouden harjoittamisen.  

Suunnitelman kannalta indikaattorien ohella oleellinen kysymys on luontotyyppien määrittely. Määriteltäessä laajasti ja väljästi esimerkiksi puustoiset suot, luonnontilaisen kaltaiset turvemaat tai tietyt metsäluontotyypit, voi ennallistamisen piiriin tulla huomattavasti enemmän yksityisiä metsiä kuin tällä hetkellä arvioidaan. Luontotyypin määritelmä määrittää sen, mitä metsiä tarkastellaan ennallistamiskohteina ja millaisia rajoitteita niihin voi tulevaisuudessa kohdistua. Keski-Pohjanmaalla ojitettuja turvemetsiä on paljon, puustoisia soita on suhteellisesti enemmän kuin monilla muilla alueilla sekä metsätalous ylipäätään perustuu merkittävältä osin turvemaiden puuntuotantoon. 

7. Heikentymättömyysvelvoitteen kansallinen toimeenpano ja joustava soveltaminen (suunnitelman luku 6) 

Heikentämättömyysvelvoite on yksi ennallistamisasetuksen merkittävimmistä velvoitteista. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että näin merkittävän velvoitteen osalta tulee olla luotettavasti selvitettynä luontotyyppien ja lajiston nykytila, ennen kuin niiden tilan muutosta voidaan myöhemmin arvioida. Maanomistajilla tulee olla käytettävissä heidän maaomaisuuteensa kohdennettu luontotyyppi-, laji- sekä esiintymisaluetieto. Luontotyyppien ja esiintymisalueiden osalta ei saa jäädä epävarmuutta lähtötilanteen luotettavuudesta tai tiedon paikkaansa pitävyydestä. 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää avoimena kysymyksenä sitä, miten valtion tuella toteutettuihin ennallistamistoimiin liittyvien velvoitteiden pysyvyys toteutetaan omistajanvaihdostilanteissa ja katsoo, että asia on ratkaistava ennen suunnitelman toimeenpanoa. 

Ennallistamissuunnitelman arviointi hyvässä tilassa olevien luontotyyppien osalta on vaikeaa, koska sen sisältöä ja soveltamisalaa ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että ainakin metsälain mukaiset toimenpiteet tulee jättää soveltamisalan ulkopuolelle. 

Suomi on ilmoittanut hyödyntävänsä ennallistamisasetuksen heikentämättömyysvelvoitteen joustavaa soveltamista, mutta hyödyntämisen toteutus jää suunnitelmassa epäselväksi. 

8. Toimenpiteet luontotyyppi ja lajitavoitteista sekä jokien vapauttamisesta (artikla 4 ja 9, suunnitelman luku 4.1 ja 4.4) 

Toimenpiteet 1 ja 2 osalta MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa HELMI- ja METSO-ohjelmien hyödyntämistä ennallistamissuunnitelman keskeisinä täytäntöönpanokeinoina. Vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjelmien onnistuminen edellyttää kuitenkin riittävien ja pitkäjänteisten resurssien turvaamista. Maanomistajille maksettavien korvausten lisäksi resursseja tulee varata kohteiden kartoitukseen, maanomistajien neuvontaan sekä suojelusopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja kohteita esiintyy laajasti myös luontodirektiivin mukaisten luontotyyppien ulkopuolella. 

Toimenpide 3: MTK Keski-Pohjanmaa pitää perusteltuna, että soiden ennallistamista tarkastellaan pitkäjänteisesti ja että ennallistamistoimien rahoitusta sekä valuma-aluetasoista koordinointia kehitetään. Kuitenkin mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarpeellisuus, sisältö ja vaikutukset tulee arvioida erillisissä lainvalmisteluprosesseissa, eikä niitä tule ennakoida osana ennallistamissuunnitelmaa. 

Toimenpide 6 ja 24: MTK Keski-Pohjanmaa pitää laiduntamisen lisäystavoitetta kannatettavana toimenpiteenä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta huomauttaa kuitenkin laiduntavien eläinten määrän olevan laskussa, ja siten tavoitteen realistisuutta tulisi arvioida uudelleen. Toimenpiteen kohdentamista myös perinnebiotooppien ulkopuolelle tulisi tarkastella, jotta tavoite olisi saavutettavissa. Toimenpiteellä on poikkeuksellisen suuri tarve rahoitukselle, jota ei voi tai tule käyttää CAP-rahoituksesta. Toimenpide on yhteensovitettava CAP-suunnitelman kanssa ja CAP:n laiduntamistavoitteen osalta rahoitus on tultava muista lähteistä.  

Toimenpide 7: Hyvin toteutettu informaatio-ohjaus voi lisätä tietoisuutta luonnonhoitokeinoista, vahvistaa vapaaehtoisten toimien vaikuttavuutta sekä edistää eri toimijoiden osallistumista ennallistamistyöhön. MTK Keski-Pohjanmaa kuitenkin korostaa, että informaatio-ohjauksen, neuvonnan ja varsinaisten oikeudellisten velvoitteiden välinen raja on pidettävä selkeänä. Mikäli maanomistajalle asetetaan velvollisuuksia tai hänen mahdollisuuksiaan käyttää omaisuuttaan rajoitetaan, tulee rajoitusten perustua lakiin, niistä tulee tehdä erillinen valituskelpoinen viranomaispäätös, ja mahdolliset haitat tulee korvata täysimääräisesti maanomistajalle.  

Koulutus on myös mahdollinen keino varmistaa, että ennallistamissuunnitelman oikeudelliset rajaukset ja eduskunnan linjaukset huomioidaan yhdenmukaisesti kaavoituksessa. Suunnitelmaa, sen tietopohjaa tai luontotyyppimääritelmiä ei kuitenkaan tule käyttää välittömästi tai välillisesti kaavoituksen perusteena, eikä koulutuksen tai ohjeistuksen kautta saa syntyä uusia käyttörajoituksia tai harmaan suojelun käytäntöjä. 

Toimenpide 8: Metsänkäsittelymenetelmien kehittäminen on hyvä keino sovittaa yhteen luontotyyppien tilan parantaminen sekä metsätalouden harjoittaminen. Käytettävissä olevien käsittelymenetelmien valikoiman tulee kuitenkin olla riittävän laaja, sillä mikään yksittäinen metsänkäsittelymenetelmä ei sovellu kaikkiin tilanteisiin. On muistettava myös se, että ennallistamisasetuksen lähtökohtana on ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittaminen, eli luonnon tilan parantamista ja metsien tuottavaa käyttöä ei tule nähdä toisiaan poissulkevina tavoitteina. 

Toimenpide 23: Jokiesteitä koskevien tietojen lisäksi tulee selvittää riittävän kattavasti kohteisiin liittyvät omistus-, käyttö- ja muut oikeudet sekä mahdolliset vaikutukset ympäröivien alueiden nykyiseen käyttöön. Lisäksi huomioitava, että tulvadynamiikan muuttamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia tulvasuojeluun, vedenkorkeuksiin, virtaamiin, kuivatusolosuhteisiin, maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä kiinteistöjen käyttöön, josta maanomistajille ja muille oikeudenhaltijoille aiheutuvat haitat, vahingot ja oikeudenmenetykset pitää korvata täysimääräisesti. 

Lainsäädännön muutostarpeisiin liittyen todettava yleisesti, että ennallistamissuunnitelmalla ei tule ratkaista mahdollisten lainsäädäntömuutosten sisältöä eikä ennakoida niiden lopputuloksia, vaan mahdolliset muutokset tulee valmistella ja arvioida erillisissä lainvalmisteluprosesseissa. 

9. Meri- ja vesiekosysteemien ennallistamista tukevat toimenpiteet (artikla 5, suunnitelman luku 4.2) 

Toimenpiteet 11–13: Ennallistamissuunnitelmassa ja sen täytäntöönpanossa tulee hyödyntää vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmissa jo tunnistettuja tavoitteita, toimenpiteitä ja toimintamalleja. Ennallistamissuunnitelman tulee tukeutua näihin prosesseihin eikä luoda niiden rinnalle uusia päällekkäisiä suunnittelu- tai ohjausjärjestelmiä.  

MTK Keski-Pohjanmaa toteaa, että CAP-järjestelmän ja METKA:n kautta toteutettavilla toimilla voidaan tukea meri- ja vesiekosysteemien ennallistamista, mutta niitä ei tule tarkastella ensisijaisesti ennallistamisasetuksen meri- ja vesiekosysteemejä koskevien tavoitteiden rahoituslähteinä tai toteutuskeinoina. Valuma-aluesuunnittelun tulee jatkossakin perustua yhteistyöhön, paikalliseen hyväksyttävyyteen, vapaaehtoisuuteen sekä eri tavoitteiden yhteensovittamiseen. 

10. Pölyttäjäkantojen ja maatalousekosysteemien ennallistamisen toimenpiteet (artiklat 10 ja 11, suunnitelman luku 4.5) 

Toimenpide 24: Luonnoksessa nostetaan yhdeksi ennallistamistoimeksi lisätä pysyvästi viljelemätöntä peltojen reuna-aluetta 2,2 %. Tavoitteen konkretisoiminen tarkoittaa noin 50 000 ha käytöstä poistuvaa käyttökelpoista viljelysmaata. Asetettu tavoite johtaa suureen viljelypinta-ala vaikutukseen ja vaikuttavuuden mukainen toimenpiteen kohdentaminen tulee edellyttämään yksittäisten tilojen osalta prosentuaalista tavoitetta suuremman viljelypinta-alan siirtämistä pysyvästi viljelemättömäksi. Tavoitteen toteuttamisen edellyttämät alat tulee ensisijaisesti löytää aktiivisessa käytössä olevan viljelyalan ulkopuolelta. 

Pysyvästi viljelemättömien reuna-alueiden muodostaminen aiheuttaa käytössä olevalle viljelymaalle kestorikkakasvien leviämisriskin ja siten näitä reuna-alueita on hoidettava riskin minimoimiseksi sekä niiden avoimena pitämiseksi. Tältä osin muodostuu vuosittaisia hoitokustannuksia ja tarve niiden pysyvään korvaamiseen. Reuna-alueiden perustaminen luo myös tarpeen erottaa hallinnollisesti pysyvästi viljelemättömät reuna-alueet tavanomaisesta viljelysmaasta. Ennallistettujen reuna-alueiden pitäminen osana viljelysmaata, mutta varsinaisten viljelytoimenpiteiden ulkopuolella pitäisi nämä alueet olemassa olevien tukijärjestelmien piirissä (esim.  CAP-tuki), tätä menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä rahoitusmallina ennallistamistoimelle. CAP-ohjelmat ovat kehittyneet ja kehittyvät suuntaan, jossa järjestelmässä ei pidetä viljelemättömiä alueita mukana. 

Suuren viljelysmaapinta-alan siirtäminen pysyvästi viljelemättömäksi tuo vaikutusta myös huoltovarmuuteen sekä maatalouden kannattavuuteen, joten MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että asetettua tavoitepinta-alaa tulee alentaa. Toimenpiteen vaikuttavuutta tulle myös arvioida laajasti huomioon ottaen kohdentamisen vaikutukset sekä vieras- ja kestorikkakasvilajien torjumiseksi tarvittavat toimenpiteiden kustannukset.  

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa kotieläinten laidunnuksen kautta, mutta huomauttaa laidunalan kasvattamisen kaksinkertaiseksi olevan epärealistinen tavoite ottaen huomioon maatalouden rakennekehityksen sekä alentuvan laiduneläinten määrän. Kaksinkertaistamisen sijaan MTK Keski-Pohjanmaa turvaisi nykyisen laidunalan ja pyrkisi sitä lisäämään. Lisäksi tulee huomata, että laidunnettavat perinnebiotoopit voivat olla yksikkökooltaan pieniä, ja siten niiden laiduntaminen on haasteellista sekä kustannuksiltaan korkeaa.  Jotta toimenpiteellä olisi mahdollisuuksia jossain määrin toteutua tulee laidunalan kasvattamiseksi ottaa mukaan perinnebiotooppien lisäksi muutkin laidunnettavat alueet, perinteiset laidunnurmet. Tavoitteen saavuttamiseksi on lisärahoitus saatava CAP:n ulkopuolelta. 

Toimenpide 25: MTK Keski-Pohjanmaa huomauttaa, että kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen on kirjattu suunnitelmaan hyvin yleisellä tasolla ilman tarkempaa kuvausta tavoitteista, keinoista tai vaikutuksista sekä lähtötason huomioonottamista. Mahdollisten lisätoimien vaikutukset satotasoihin, kasvinterveyteen, ruokaturvaan, huoltovarmuuteen ja maatilojen kannattavuuteen on arvioitava huolellisesti. Kasvinsuojelussa tulee edistää integroitua kasvinsuojelua, neuvontaa, teknologista kehitystä, vaihtoehtoisia menetelmiä sekä käytön kohdentamista todellisen tarpeen mukaan. MTK Keski-Pohjanmaa ei hyväksy sellaisia kansallisia lisärajoituksia, jotka ylittävät EU:n yhteisen sääntely- ja hyväksyntäjärjestelmän vaatimukset ilman vahvaa tieteellistä perustetta ja kattavaa vaikutusarviointia.  
 
MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa pölyttäjäkantojen vahvistamista lisäämällä kukkivia kasvustoja, kosteikkoja sekä parantamalla pientareiden ja muiden reuna-alueiden laatua, mutta edellyttää toimien olevan yhteensovitettavissa tilojen tuotannollisten tavoitteiden ja kannattavan maataloustuotannon kanssa. Lisäksi tulee huomioida, ettei toimenpide haittaa haitallisten rikkakasvien ja vieraslajien torjuntaa. Lisäksi toimenpiteen kustannukset on katettava toimivilla tukijärjestelmillä tai muilla taloudellisesti houkuttelevilla kannustimilla. MTK Keski-Pohjanmaa ei kannata pienimutoisia byrokratiaa lisääviä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat vain pienelle määritellylle alalle peltolohkojen sisälle, vaan joustavia lohko- tai mielellään tilatason toimenpiteitä.  

Toimenpiteen 25 ja 40 osalta MTK Keski-Pohjanmaa tukee pölyttäjiä hyödyttävien niittokäytäntöjen kehittämistä ja niihin liittyvän tietopohjan vahvistamista sekä katsoo, että pölyttäjälajiston nykyistä parempi huomioon ottaminen tienvarsien hoidossa edistää luonnon monimuotoisuutta. Kuitenkin MTK Keski-Pohjanmaa pitää ensisijaisena, ettei liikenneturvallisuutta tai haitallisten vieras- ja rikkakasvilajien torjuntaa saa vaarantaa. Tienvarsien niiton ensisijainen tarkoitus on liikenneturvallisuuden varmistaminen, ja tämä lähtökohta tulee säilyttää myös jatkossa ja katsoo, että tienvarsien niittoon liittyviä tavoitteita tulee ensisijaisesti edistää toimintatapoja, ohjeistuksia ja suosituksia kehittämällä ilman lainsäädäntömuutoksia. MTK Keski-Pohjanmaa ei pidä perusteltuna lainsäädäntömuutoksia ennen kuin niiden tarpeellisuus, vaikutukset ja toteuttamistavat on osoitettu huolellisilla vaikutusarvioinneilla osana normaalia lainvalmistelua. 

Kokonaisuudessaan toimenpiteelle 24 ja 25 tulee osoittaa realistinen rahoitus myös toimenpidealueiden hoidosta aiheutuva pysyväiskustannus huomioiden koko suunnitelmakauden ajalle. Ennallistamistoimenpiteiden toteuttamiseen ei tule käyttää CAP-rahoitusta. 

Toimenpide 26: Turvemaita koskevan toimenpiteen osalta MTK Keski-Pohjanmaa viittaa edellä esitettyihin näkemyksiin kansallisten joustojen hyödyntämisestä, vapaaehtoisuudesta sekä turvemaan määrittelystä. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että toimenpiteet ovat hyväksyttäviä vain, mikäli niitä ei tulkita maataloustuotantoa rajoittaviksi velvoitteiksi. Toimenpiteiden tulee olla tilakohtaisesti vapaaehtoisesti valittavia, täysimääräisesti korvattavia ja tuotannon jatkuvuuden turvaavia keinoja. MTK Keski-Pohjanmaa korostaa tilusjärjestelyiden merkitystä ohjaavana toimena keskittää aktiivisessa viljelyssä olevia peltoja kivennäismaille ja luoda mahdollisuuksia ennallistamisalueiden toteuttamiseksi vähätuottoisille turvemaille.  

 MTK Keski-Pohjanmaa edellyttää, että suunnitelmassa mainitut olemassa olevat maatalouspolitiikan keinot, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmet, suojavyöhykkeet ja muut vastaavat toimenpiteet, hyväksytään kokonaisuudessaan ennallistamisasetuksen mukaisiksi toimiksi.  

 MTK Keski-Pohjanmaa vaatii, että turvepeltojen vettämistoimet eivät saa aiheuta taloudellisen hyötykäytön esteitä tai haittaa ennallistamistoimien läheisyydessä sijaitseville maa- ja metsätalousalueille. Talouskäytössä olevien alueiden kuivatusedellytykset on voitava turvata myös jatkossa. MTK Keski-Pohjanmaa edellyttää, että vettämistoimien suunnittelussa huomioidaan saman valuma-alueen maanomistajien oikeudet eikä toimia toteuteta tavalla, joka estää vesilain mukaisen oikeuden johtaa kuivatusvesiä eteenpäin. Mahdolliset haitat, vahingot ja oikeudenmenetykset tulee korvata täysimääräisesti.  

 MTK Keski-Pohjanmaa vaatii, että kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa turvepeltojen ja käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden ennallistamisvaihtoehdoksi tunnistetaan myös metsittäminen. Lisäksi MTK Keski-Pohjanmaa katsoo passiivisen ennallistamisen viljelysmailla johtavan alueisiin, jotka eivät ole ennallistamisen tavoitteeksi asetettuja arvokkaita luontotyyppejä tai elinympäristöjä. Passiivisessa ennallistamisessa ennallistettavan alan vettyminen on hidasta ja siten saavutettavat hyödyt konkretisoituvat vasta pitkän ajan kuluttua. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo Suomessa olevan jo riittävästi passiivisella ennallistamisella saavutettavia luontotyyppejä.  

Kansallisen suunnitelman tulee mahdollistaa maanomistajien monitavoitteisuus huomioiva, teknologianeutraali ja vaikuttava ennallistaminen, jossa metsittäminen voi toimia tasavertaisena vaihtoehtona muiden ennallistamiskeinojen rinnalla. Merkittävä osa maatalouskäytössä olevista turvepelloista on saraturvetta, joka on ennen maatalouskäyttöä ollut metsää. 

11. Metsäekosysteemien ennallistamisen toimenpiteet (artikla 12, suunnitelman luku 4.6) 

Toimenpide 27: MTK Keski-Pohjanmaa pitää hyvänä, että metsäindikaattoreiden tilan parantamista tarkastellaan osana metsän- ja luonnonhoidon jatkuvaa kehittämistä. Metsänkäsittelymenetelmien ja luonnonhoidon keinovalikoiman tulee säilyä riittävän laajana, jotta erilaiset kohteet ja metsänomistajien tavoitteet voidaan huomioida. Muistutetaan, että alueellisten metsäohjelmien tarkoituksena on toimia strategisina ja yhteensovittavina välineinä eikä niiden perusteella tule asettaa metsien käyttöä koskevia velvoitteita tai rajoituksia. 

Toimenpide 28 ja 29: Metsänhoidon suositusten kehittäminen kannatettavaa, mutta niiden tulee jatkossakin tarjota metsänomistajille vaihtoehtoisia toimintamalleja, eikä niitä tule käyttää välineenä uusien tosiasiallisten rajoitusten luomiseen metsien käytölle. Direktiiviluontotyyppien tunnistamista koskevan osaamisen kehittäminen edellyttää myös luontotyyppien selkeitä ja yhdenmukaisia määritelmiä. 

Toimenpide 30: Hyödynnettävän luontotiedon tulee olla ajantasaista, luotettavaa ja riittävän tarkkaa. Luontotiedon hallinnassa tulee kunnioittaa maanomistajien oikeuksia, yksityisyydensuojaa sekä tietosuojaa koskevia periaatteita. 

Toimenpide 32: MTK Keski-Pohjanmaa suhtautuu myönteisesti harvinaisempien puulajien viljelyn edistämiseen ja sitä koskevan selvityksen laatimiseen. Toimenpiteiden tulee kuitenkin perustua metsänomistajien vapaaehtoisiin valintoihin sekä alueellisiin kasvupaikkaedellytyksiin, taloudelliseen kannattavuuteen ja metsänhoidolliseen tarkoituksenmukaisuuteen. 

Toimenpide 34: Metsälaki uudistettiin vuonna 2014 lisäämään metsänomistajien valinnanvapautta ja monipuolistamaan metsänkäsittelymenetelmiä, MTK Keski-Pohjanmaa ei pidä tarkoituksenmukaisena paluuta yksityiskohtaisiin ja jäykkiin sääntelyratkaisuihin. Metsänkäsittelyn ohjauksen tulee jatkossakin perustua metsänomistajien valinnanvapauteen sekä kohdekohtaisesti tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin. 

Toimenpide 35: Kannatetaan METKA-järjestelmän kehittämistä. Uusien tukimuotojen käyttöönotto edellyttää kuitenkin myös riittävän ja pitkäjänteisen rahoituksen turvaamista. 

12. Tietopuutteiden ja seurantavelvoitteiden täyttäminen (suunnitelman luku 4.8) 

MTK Keski-Pohjanmaa pitää tietopuutteiden täydentämistä ja luontotiedon laadun parantamista välttämättömänä ennallistamisasetuksen toimeenpanon sekä luotettavan vaikutusarvioinnin kannalta. Tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden kohdentaminen ja niiden vaikuttavuuden arviointi edellyttävät riittävää ja ajantasaista tietopohjaa. MTK Keski-Pohjanmaa katsoo ennallistamissuunnitelman vaikuttavuusarviointien olevan määritelmä- ja tietopuutteitten takia keskeneräisiä ja erittäin puutteellisia. Keskeisistä toimista on laadittava tarkemmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutusarviot. Luontotyyppien nykytila sekä pinta-alat tulee selvittää, jotta vaikuttavuus arvioinnit voidaan ylipäätään tehdä ja ennallistamisen sekä heikentymättömyysvelvoitteen lähtötilanne voidaan määrittää. Kumulatiiviset ja ketjuuntuvat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä alueiden elinvoimaan on arvioitava kattavasti. 

MTK Keski-Pohjanmaa korostaa, että luontotiedon tulee olla laadukasta, ajantasaista ja riittävän tarkkaa. Virheellinen tai vanhentunut tieto voi johtaa virheellisiin johtopäätöksiin sekä aiheuttaa haittaa maanomistajille ja muille toimijoille. Luontotietojen hallinnassa tulee kunnioittaa maanomistajien oikeuksia, yksityisyydensuojaa sekä tietosuojaa koskevia vaatimuksia. MTK edellyttää, että luontotyyppien inventointia ja seurantaa koskevat määritelmät, luokitukset ja menetelmät ovat selkeitä ja yhdenmukaisia. Tämä koskee myös metsäluontotyyppejä, joiden määrittelyihin liittyy edelleen epäselvyyksiä. Luotettava seuranta edellyttää, että seurannan kohteet on ensin määritelty riittävän täsmällisesti.  

MTK Keski-Pohjanmaa pitää ennallistamistoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa tärkeänä, jotta ennallistamistoimia voidaan myös jatkossa toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, mutta vaatii, että ennen uuden kansallisen seurantaverkoston perustamista tulee arvioida kattavasti olemassa olevien seuranta- ja tietojärjestelmien hyödyntämismahdollisuudet. Uusia järjestelmiä ja hallinnollisia rakenteita ei tule perustaa ilman selkeää näyttöä niiden tarpeellisuudesta ja lisäarvosta.  

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa kaukokartoitusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Kaukokartoitus voi parantaa tiedon saatavuutta ja tehostaa seurantaa merkittävästi, mutta edellyttää, että menetelmien luotettavuus, tarkkuus ja soveltuvuus eri luontotyypeille varmistetaan ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa. MTK Keski-Pohjanmaa korostaa, että kaukokartoituksen avulla tuotettu tieto varmennetaan maastotarkastuksilla ja muulla täydentävällä tiedonkeruulla ja tietoon on maanomistajalla mahdollisuus vaatia oikaisua. 

MTK Keski-Pohjanmaa edellyttää, että toimenpiteiden soveltamisala, kohdejoukko ja oikeudelliset vaikutukset kuvataan nykyistä täsmällisemmin.  

13. Suunnitelman kustannukset ja rahoitus (suunnitelman luku 5) 

Ennallistamissuunnitelma luonnoksen mukaan ennallistamisen kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljardia euroa vuodessa ja rahoitusvaje noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävälle osalle rahoitusta ei suunnitelmassa ole esitetty realistista lähdettä tai rahoitus oletetaan saatavan EU-rahoituksen kautta. EU-rahoitukseen liittyen MTK Keski-Pohjanmaa korostaa, ettei CAP-rahoituksen tarkoituksena ole ennallistamisasetuksen toimeenpanon rahoittaminen vaan aktiivisen ruoantuotannon, ruokaturvan, huoltovarmuuden ja maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen. MTK Keski-Pohjanmaa vaatii, että maatalousekosysteemien ennallistamiseen tarvittava rahoitus tulee järjestää CAP-rahoituksen ulkopuolisena lisärahoituksena. Ennallistamistoimiin ei tule ohjata nykyisiä maatalouteen tarkoitettuja varoja eikä niiden rahoittaminen saa tapahtua maatalouden kannattavuuden, tuotannon tai huoltovarmuuden kustannuksella.  

On huomionarvoista, että eduskunta on korostanut toimenpiteiden tulevan olla käytännössä toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita. Ilman pitkäaikaista uskottavaa rahoitusta suunnitelma jää vain tavoitelistaksi eikä siitä muodostu toteuttamiskelpoista ohjelmaa. 

On tärkeää, ettei suunnitelmaan sisällytetä toimia, joille ei ole uskottavaa ja pitkäaikaista rahoituspolkua eli jokaiselle suunnitelmaan kirjatulle merkittävälle toimenpiteelle pitää esittää rahoituslähde ennen lopullista hyväksymistä. Suunnitelmaa tulee myös voida muuttaa hyväksymisen jälkeen, mikäli toimenpiteiden rahoitus ei toteudu suunnitelman toteuttamisaikana tai toimenpiteen kustannukset tai vaikutusarviot osoittautuvat virheellisiksi.  

Suunnitelmassa tulisi todeta, että ilman olemassa olevaa rahoitusta ennallistamisasetus on toimeenpanokelvoton sen omien reunaehtojensa puitteissa 

 

Kokkolassa, 27.8.2026 
 
MTK Keski-Pohjanmaan puolesta, 

Niko Hyppönen, toiminnanjohtaja

Marko Jokinen, kenttäpäällikkö