Back MTK Keski-Pohjanmaan arvio: Maatalousmaan käyttö 2026 seuraa markkinatilannetta Keski-Pohjanmaallakin

Tiedote

MTK Keski-Pohjanmaan arvio: Maatalousmaan käyttö 2026 seuraa markkinatilannetta Keski-Pohjanmaallakin

23.06.2026

Viljamarkkinatilanne näkyy myös Keski-Pohjanmaalla. Viljakasvien viljelyalassa on laskua. Öljy- ja valkuaiskasvien sekä nurmien pinta-alat kasvoivat.

Viljakasvien pinta-aloissa laskua

MTK Keski-Pohjanmaan arvion mukaan rehuohran pinta-ala laskee liiton alueella 7–8 % ja kauran 10 %. Muutos noudattaa valtakunnallista kehitystä, joka reagoi pitkään vaikeuksissa olleen peltokasvien viljelyn kannattavuuteen.

Siirtymää viljakasveista tapahtui öljy- ja valkuaiskasveihin. Kevätrypsin pinta-ala kasvoi edellisvuodesta 400 hehtaarilla, eli 19 %, ja rehuhernettä viljellään 270 hehtaaria enemmän, mikä tarkoittaa 34 % kasvua. Rehuherne lisää alueen valkuaisrehun omavaraisuutta, mikä palvelee huoltovarmuutta.

  • Siirtymä noudattaa etenkin viljakasvien markkinatilannetta. Hienoa nähdä, että alueellamme on rohkeutta kokeilla ja lisätä kevätrypsin ja rehuherneen viljelyä. Tekemällä sekin opitaan. Olosuhteet meillä tähänkin todennäköisesti tulevaisuudessa paranevat ja lajikkeet jalostuvat, MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Niko Hyppönen toteaa.

Lisäksi siirtymää tapahtui suojavyöhyke- ja luonnonhoitonurmiin, maanparannus- ja saneerauskasveihin sekä rehunurmiin. Suojavyöhykenurmien pinta-ala kasvoi 570 hehtaarilla (28 %). Maanparannus- ja saneerauskasvien pinta-ala yli kolminkertaistui.

 

Rehunurmet edelleen ykkönen

Edelleen Keski-Pohjanmaan viljellyin kasvi on rehunurmi liki 51 000 hehtaarilla, kun koko maatalousmaan pinta-ala on reilut 105 000 hehtaaria. Rehunurmen pinta-ala myös kasvoi 2 %.

Tulevaisuuden kannalta Keski-Pohjanmaalla on pohdittava myös rehunurmien merkitystä. Märehtijät ovat alueen suurin rehunurmien käyttäjä, ja niiden määrä alueella laskee vajaan 3 % vuosivauhdilla.

  • Rehunurmien osalta meidän on katsottava kehitystä tarkasti. Nurmirehujen tuotannon on oltava tehokasta ja tietysti myös markkinaehtoista. Näkisin, että voisimme kasvattaa täällä enemmänkin eläimiä tai hyödyntää biomassoja muuhun käyttöön. Mutta jos kehitys ei muutu, joutuu rehunurmienkin pinta-alan seuraamaan markkinaa, Hyppönen sanoo.

 

Ratkaisut markkinoilta

Keski-Pohjanmaan maatalousyrittäjät toimivat ja kehittävät maatilojaan markkinoiden ehdoilla. Vahva kotimaisen ruoan kulutus Suomessa sekä ruoan vienti ovat kanavat, jotka määräävät, mitä tuotetaan.  

  • Uusiin juttuihin lähdetään täällä kuitenkin aika varovasti ja sitoutuminen ruuantuotantoon on korkea. Maatilojen kehittäminen on pitkäjänteistä ja panostuksia on tehty etenkin maidon- ja lihantuotantoon, mutta myös perunasektorille. Näiden vahvuuksiemme lisäksi mahdollisuuksia on muissakin erikoiskasveissa. Oleellista on, että markkinoilta saadaan luotettava suunta kehitykselle, Hyppönen sanoo.

 

MTK Keski-Pohjanmaa kutsuu kaikkia keskustelemaan maatalouden tulevaisuudesta ja kehitysnäkymistä Farmari-maatalousnäyttelyyn Kalajoelle 25.-27.6. MTK:n osastolle F314.

Arvio alueen maatalousmaan käytöstä on laadittu yhteistyössä kuntien maaseutuhallinnon kanssa.

 

Lisätietoja

Niko Hyppönen, toiminnanjohtaja, 050 433 6432