Lausunto

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa 2050

27.08.2025

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa 2050, maakuntaohjelmaa 2026-2029, Älykkään erikoistumisen strategiaa 2026-2029 sekä Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksten arviointia SOVA:a.

Kiitämme mahdollisuudesta lausua valmistelun alla olevista ohjelmista. 

MTK Keski-Pohjanmaan kommentit maakuntastrategiaan 2050 

Maakuntastrategian kolme skenaariovaihtoehtoa ovat oikein valitut. Strategiassa painotetaan työvoiman saatavuutta, osaamista ja kouluttamista. Osaavan työvoiman suhteen luonnonvara-alan koulutus on elintärkeää alkutuotannolle sekä maaseudun elinvoimaisuudelle. Tästä on lausuttu hieman enemmän maakuntaohjelman osalta. 

Maakunnan visio ja arvot luvussa esiintyy kirjoitusvirheitä. Visiota tarkentava luettelo pitää sisällään neljä kohtaa, joista ensimmäinen viittaa yhteen toimialaan (energia), ja muissa kohdin muut toimialat ja elinkeinot eivät ole suoraan viitattuna. Visiota selittävä teksti voisi monipuolisemmin kuvata maakunnan elinkeinoja. Maininnat aluerakenteesta, asukkaista ja yhteisöistä ovat perustellut ja hyvät. 

Maakunnan toimintaa ohjaavista arvoista maininta luontoarvoista ja ekologisesta kestävyydestä jää irralliseksi, muiden arvojen ollessa paljon laajempia ja syvällisempiä. Ekologinen kestävyys on yksi kestävyyden osa-alue, ja näemme, että kestävyys (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen) kokonaisvaltaisesti on ennemminkin maakunnan arvo, eikä vain osa kestävyydestä. Ehdotamme neljänneksi arvoksi: ”Kestävä toiminta – ei ole meille vain periaate, vaan keskeinen osa kaikkea toimintaamme”. 

Keski-Pohjanmaa on maaseutualueiden maakunta. Hyvinvoinnin kehittämisteemassa ja sen strategisissa painopisteissä tulisi huomioida maaseudun erityisvaatimukset esimerkiksi kylien merkityksen, julkisten palveluiden saatavuuden ja maaseudun työllisyyteen liittyvien näkökulmien osalta. Asumisen osalta Keski-Pohjanmaa voi tässä kehittämisteemassa lisätä maaseudulle muuttamisen mahdollisuuksia, ja näin edistää työperäistä maakuntaanmuuttoa esimerkiksi haja-asutusalueille asuinrakentamista helpottamalla.  

Kestävän elinympäristön kehittämisteemassa visioidaan maakunnan laajoja ennallistamishankkeita. Laajuus-sanan käyttö ei anna ennallistamisesta oikeaa kuvaa, eikä meillä tällä hetkellä ole tiedossa minkäänlaisia määriä tai tavoitteita siitä, mitä ja kuinka paljon Keski-Pohjanmaalla pitäisi ennallistaa, eikä sellaisista ole keskusteltu esimerkiksi maanomistajien kanssa. EU:n ennallistamisasetuksen mukaista kansallista ennallistamissuunnitelmaa vasta laaditaan, eikä sillä tiedetä olevan tässä vaiheessa minkäänlaisia maakuntatason ennallistamistavoitteita. Laajuus antaa kuvan myös merkittävästä taloudellisesta resurssista, jota ei tiedettävästi ole. Ennallistamisessa on pyrittävä vapaaehtoisuuteen ja luonnon kannalta tehokkaaseen toimintaan, missä toimenpiteiden laajaperäisyys ei ole tärkeää, vaan toimenpiteen erinomainen kohdistuminen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään selkeästi rajattuun kohteeseen. Kestävän elinympäristön kehittämisteemassa tuleekin huolehtia myös oikeudenmukaisuudesta, taloudellisesta kestävyydestä sekä omaisuudensuojasta.  

Kestävän elinympäristön kehittämisteemassa on aivan oikein katsottu alkutuotannonkin tarvitsema maankäyttö, mutta käytännössä se tarkoittaa sellaisia toimia, jotka eivät rajoita maatilojen kehittymistä. Myös asutuksen leviämistä taajamien reunoilla tulee tarkkailla ja elinvoimaisten maatilojen kehittämismahdollisuudet varmistaa, jotta, kuten mainittu, alueen vahva alkutuotanto voi kehittyä kestävästi ja älykkäästi. 

Kestävän elinympäristön kehittämisteemassa on huomioitu liikenneyhteydet. Etenkin alkutuotannolle tärkeän alemman tieverkoston voisi mainita ja sen kunnon ylläpidon tärkeyttä korostaa. Samaa tieverkostoa tarvitsevat myös maakuntastrategiassa paljon huomiota saava energiamurros, joka konkretisoituu maaseudulla tuuli- ja aurinkovoimapuistoina. Oikeudenmukaisesti toimiva maakunta varmistaa, että näistä energiahankkeista kuntien ja kaupunkien saamat tuotot ohjataan ainakin osittain takaisin niihin kyliin, joihin hankkeilla on isoimmat ympäristövaikutukset. 

Monipuoliset elinkeinot kehittämisteemassa on tärkeää tunnistaa tulevaisuutta mahdollistavat alustat: maatilat ja maaseutu, joihin kohdistuu alkutuotanto, luonnonvarojen käyttö, energiahankkeet sekä merkittävät ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet. Erinomainen aihe kehittämisteemassa on maaseutumaisen asumisen malli. Työvoiman osaamisen osalta on äärimmäisen tärkeää mainita alkutuotannon ja luonnonvara-alan osaamistarpeet! Meillä on tähän tarvittavat oppimis- ja tki-ympäristöt, ja niiden kehittämistä tulee jatkaa. Maakunnan maatilat tulevat työllistämään jatkossa enemmän henkilöitä kuin nyt keskimäärin. Maakunnassa on vuonna 2050 Suomen suurin maatalouslomituspalveluiden paikallisyksikkö, joka on merkittävä maatalousalan työllistäjä. 

Monipuolisten elinkeinojen kehitysteemassa alkutuotanto kehittyy kestävästi ja älykkäästi, ja tuotantoa voidaan sekä kasvi- että kotieläintuotannossa lisätä vientivetoisesti. Maakunnassamme on tunnistettu merkittävät mahdollisuudet etenkin maidon, naudanlihan sekä perunan viennille. 

Aluerakenteen kehittämisperiaatteet tulee perustua Suomen lakien ja asetusten vaatimuksiin alueiden kehittämisestä. Alueidenkäytönsuunnittelussa ei ole perusteltua ylittää näitä vaatimuksia, ellei sellaisesta ole laajaa yksimielisyyttä maakunnan elinkeinojen ja asukkaiden kesken.  Aluerakenteessa, aivan oikein, tulee huomioida alkutuotanto. Peltojenkäyttöä tai maatilojen kehittämistä sekä metsienkäyttöä ei ole tarpeen rajoittaa, vaan päinvastoin tulee tehdä toimintaa mahdollistavaa aluerakenteen kehittämistä. Arvostamme lähtökohtaa avoimuudelle ja yhteistyölle sekä vuorovaikutukselle aluerakenteen kehittämisessä. 

Erilliset maininnat lähi- ja luomuruoasta kohdassa 5.2. 3. kappale lienevät tarpeettomia, kun puhuttaisiin yleisesti vain ruoasta. Keskipohjalainen ruoka on aina lähiruokaa ja tuotantotapa tavanomaisen ja luomun välillä ei meidän maatilojen kehitysnäkymien kannalta sekä kestävyyden kannalta ole ratkaiseva. Olemme muuta Suomea ruokkiva huoltovarmuusmaakunta ja meillä on vahvat omavaraisuusasteet maidossa, naudanlihassa sekä perunassa. 1 Maatilayritysten kehitysnäkymissä tärkein painopiste on edelleen kannattavan maatalouden harjoittaminen, ruoantuotanto, jonka heikkoa kannattavuutta ei tule kompensoida kannustamalla lisäpalveluiden tuottamiseen. Maatilan eri sivuelinkeinot voivat tuoda lisätuloja ja tasoittaa lyhyen ajan vaihteluita, mutta pitkällä aikavälillä kaikkien maatilan toimintojen tulee olla itsessään kannattavia.  

Kohdassa 5.3 kannatamme tavoitetta, että maaseutuelinkeinojen toiminta perustuu bioenergiaan sekä muihin uusiutuviin energiamuotoihin. 

Kohdassa 5.8 oikein tunnistetaan harvaan asuttujen alueiden tarpeet. Hyvä on kuitenkin tähdentää myös samoilla seuduilla olevien elinkeinojen tarpeita etenkin alempiasteisten teiden osalta. 

Kommentit maakuntaohjelmaan 2026–2029 

Pidämme tärkeänä mainintaa kohdassa 2.2.2 koskien satamien kehittämistä. Elintarviketeollisuuden kehitysnäkymät puoltavat satamien kehittämistä. 

Alkutuotannon merkitys maakuntaamme on huomioitu. Maatalouden osalta alueellamme on viime vuosina muodostunut miljoonien eurojen investointivelka. Maatalouden investointitahtia tarkastellessa Keski-Pohjanmaalla ollaan samalla tasolla, kuin Itä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on investoitu huomattavasti enemmän maatalouteen. Jos haluamme jatkossakin olla ruuantuotannon pikkujättiläinen, niin meidän tulisi saada lisättyä investointeja. Maidon-, naudanlihan- ja perunatuotanto ovat alueellamme merkittäviä, joista maidontuotanto on ylivoimaisesti suurin. Maitomäärä pienenee koko maassa, kuten myös Keski-pohjanmaalla, joskin pieneminen on suhteellisesti pienempää kuin muualla Suomessa, jolloin meidän osuutemme maan maidontuotannosta kasvaa.  
 
Maakuntaohjelman ohjenuorana kannattaa olla elinkeinovapauden turvaaminen ja kehittymisen turvaaminen. Yhtenä maakuntaohjelman keskeisenä painotuksena on vahvan alkutuotannon ylläpitäminen. Katsomme kuitenkin, että alkutuotanto on myös kasvuala etenkin näiden tärkeimpien maataloustuotteiden vientimahdollisuuksien ansiosta. Kehitetään ja lisätään alueemme vahvaa alkutuotantoa. Maakuntamme pysyy ruoan huoltovarmuusmaakuntana edelleen, ja pystymme tuomaan vakautta globaalien epävarmuustekijöiden paineessa. Kasvunäkymät houkuttelevat nuoria maatalousyrittäjiä, kannustavat maatilojen omistajavaihdoksiin ja mahdollistavat kannattavan maatalouden harjoittamisen. 

Työn alla oleva alkutuotannon strategia voisi mainita ja miten me sen avulla tartumme alkutuotannossa tarjolla oleviin mahdollisuuksiin: vienti, kestävät tuotantotavat, kasvi- ja kotieläintuotannon symbioosi, alkutuotannon ja suurteollisuuden kiertotalous, biokaasutuotanto, ravinteiden kierrätys jne. 

Kohdan 3.2 strategisen painopisteen kohtaa 3 pidämme tärkeänä ja hyvänä painopisteenä. 

Kohdassa 3.3 on virhe termistössä. Tällä hetkellä on laadinnassa kansallinen ennallistamissuunnitelma ei -strategia. Tärkeää on, ettemme maakuntaohjelmassa sitoudu ennallistamissuunnitelmaan, jota ei vielä ole, koska tiedossa ei ole mitään suoranaisia aluetason ennallistamisvelvoitteita, vaan toimien on tarkoitus perustua vapaaehtoisuuteen. Ennallistamisessa on tärkeää priorisoida toimen julkisiin metsiin, ja toteuttaa yksityisomistuksessa olevilla alueilla toimet vapaaehtoisesti ja taloudellisin kannustimin.  

Kiitämme, että maankäytön suunnittelussa on tavoitteena huomioida maaseudun alkutuotanto ja asuntorakentaminen. Tämä on tärkeä yhteensovitus uusien asukkaiden houkuttelun ja maatilojen kehityksen kannalta. 

Kestävän elinympäristön strategisessa painopisteessä 1 kohdassa 2 (s. 24) ehdotamme, että elinympäristöjen ennallistamiseen kannustetaan edistämisen sijaan. Tämä kuvaa mielestämme tämänhetkistä henkeä paremmin. 

Luvussa 3.4 mainitaan alkutuotannossa edistettäväksi asiaksi tuotannon eettinen hyväksyttävyys. Katsomme, että suomalainen maatalous on yleisesti Suomessa eettisesti jo hyväksyttyä, emmekä pidä tätä tässä kohdassa maakuntaohjelmaa perusteltuna. Asiaan liittyy ja alkutuotannon tarpeisiin paremmin sopii sen sijaan: [edistämällä] tuotannon vastuullisuudesta saatavaa lisäarvoa, vientimahdollisuuksia ja datatalouden mahdollisuuksia. 

Ohjelmassa mainitun biokaasuekosysteemin kehittymisen keskiössä voisi olla markkinan kehittäminen: biometaanin käytön lisääminen suurteollisuuden prosesseissa. Tähän tarvitaan biometaanin syöttöpiste, mikä Kokkolan Energian johdolla suunnitellaan rakennettavan LNG terminaalin yhteyteen. Tällaisen syöttöpisteen valmistuminen on vain ajan kysymys.

Kommentit älykkään erikoistumisen strategiaan 2026–2029 

Strategiassa tunnistetaan hyvin Keski-Pohjanmaan vahva alkutuotanto, joka sisältyy strategien painopisteisiin.  

Sivulla 7 olevaan painopisteiden tekstiosioon on alkutuotannon kohdalla syytä mainita myös naudanliha maidon ja perunan lisäksi. 

Alueella on luonnonvara-alan osaamista ja laadukasta koulutusta. Kpedun luonnonvara-alan koulutusohjelmiin Kannukseen on vuosi toisensa jälkeen enemmän hakijoita kuin paikkoja. Siellä on navettainvestointi edellä varmistettu luonnonvara-alalle erinomainen oppimisympäristö, mikä ei ole jäänyt opiskelijoilla huomaamatta. Kannuksen opetustila toimii lisäksi myös erinomaisena TKI-ympäristönä. Strategiassa tunnistettu haaste, että yrityksen tekevät verrattain vähän innovaatioyhteistyötä, tulee ehdottomasti olla kehityslistalla ja Kannuksen opetustilan TKI-ympäristö on tässä yksi hyvä pilotti ja kehittämiskohde, joka voitaisiin kytkeä vahvemmin maatalouden tarvikkeiden sekä koneiden kehittämiseen ja innovointiin, mutta myös neuvonnan sekä maa- ja metsätalousyrittäjien omaan osaamisen kehittämiseen sekä innovaatioihin.  

Alueen vahva alkutuotanto ja Toholammilla toimiva maan suurin lomitusyksikkö tarvitsee osaavaa työvoimaa. Meidän tulisi rohkaista koulutuspaikkojen lisäämiseen, kun löytyy sekä tarjontaa oppilaista, että kysyntää tekijöille. 

Strategian kansainvälinen painotus koskee myös alkutuotantoa. Maataloustarvikkeiden ja -koneiden kauppa on usein kansainvälistä. Maataloustuotteiden vienti on tärkeä alan kasvun mahdollistaja. Samalla kansainvälisistä verkostoista saadaan etua opetukseen, TKI-toimintaan, maatilojen kehittämiseen ja kierto- ja energiatalouteen. 

Pidämme strategien kärkiä perusteltuina, mutta katsomme, että luonnonvara-alan tilanne maakunnassamme edellyttää sen nostamista omaksi kärjeksi, koska sen tarpeisiin eivät muissa kärjissä ole riittävästi vastinetta. Tarvitsemme Vahvistuva maa- ja metsätalous kärjen, jonka avainsanoja ovat alkutuotanto, vienti, luonnonvara-alan koulutus ja TKI. Kärki pitäisi sisällään vahvan työn sen eteen, että alueemme pystyy tarjoamaan jatkossakin Suomen parasta luonnonvara-alan koulutusta kaikissa Kpedun luonnonvara-alan toimipisteissä. Toimipisteiden oppimis- sekä TKI-ympäristöjä kehitetään jatkuvasti ja näissä tavoitellaan ensimmäisenä muutos siinä, että yrityksen alkavat tehdä enemmän innovaatioyhteistyötä. Maa- ja metsätalouden älykkääseen erikoistumiseen panostaminen tarkoittaa vastuullisuutta, vientiä sekä maatilojen kehittämistä alkutuotanto edellä. Tämän kärjen käytännön toimen voidaan kytkeä maakunnan alkutuotannon strategiaan.

Kommentit suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiin SOVA:an 

Toivomme, että toimialoja koskevissa ilmasto- ja ympäristöasioissa ohjenuorana olisi toimialoilla laaditut ohjelmat ja tiekartat. 

Vesiin kerrotaan kohdistuvan paljon rasitetta maataloudesta. Pyydämme huomioimaan, että jo nyt maatalouden tuotantorakennukset noudattavat tarkkoja rakennusohjeita ja ovat ympäristöluvan tai ilmoituksenvaraisen toiminnan piirissä. Peltoviljelyssä noudatamme tiukkoja lannoitusrajoja sekä suojaetäisyysvaatimuksia, maataloustoimintaa on rajoitettu happamilla sulfaattimailla ja kiinnostus entistä vastuullisempaan kuivatukseen on lisääntynyt säätösalaojittamisen myötä.  

Useaan otteeseen mainitaan maankäytön suunnittelu ja sen vaikutukset ympäristöön. Maankäytön suunnittelussa oikeusvaikutuksettoman informatiivisen sisällön käyttöä tulee harkita ja varmistaa, ettei se aiheuta väärin maankäytön rajoituksia tms. Informatiivinen sisältö tulee ilmaista selkeästi ja erillään oikeusvaikutuksellisesta sisällöstä. 

Maankäytön suunnittelussa tulee elinkeinoelämän kehittyminen turvata. Asuin-, vapaa-ajan asuminen ja muu liiketoiminta tulisi suunnitella siten, ettei se muodosta estettä maaseudun investoinneille, etenkin navetoiden laajennusinvestointeihin. 

Kokkolassa 
22.8.2025 

MTK Keski-Pohjanmaan puolesta, 
Jan-Ove Nyman 
Toiminnanjohtaja