Lausunto

Lausunto koskien oikeusministeriön sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä

05.11.2026

LAUSUNTO    5.11.2026

Oikeusministeriö

MTK Keski-Pohjanmaa ry lausunto koskien oikeusministeriön sähkölinjoista maanomistajille maksettavia korvauksia koskevasta selvityksestä

Yleistä

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua professori Martti Häkkäsen oikeusministeriölle laatimasta selvityksestä ja pitää sitä perusteellisesti laadittuna sekä hyvin perusteltuna.  Selvitys osoittaa vakuuttavasti, ettei nykyinen sähkölinjoihin sovellettava korvausjärjestelmä vastaa enää nykyistä toimintaympäristöä, jossa sähkö- ja muilla energiansiirtoverkoilla tehdään merkittävää ja taloudellista hyötyä tavoittelevaa liiketoimintaa. Erityisen arvokasta selvityksessä on sen johtopäätös, jonka mukaan oikeudellisia esteitä hyötyyn perustuvan korvausjärjestelmän kehittämiselle ei ole, mikäli lainsäätäjä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Peruskysymys ei siten ole oikeudellinen vaan yhteiskuntapoliittinen.

Hyväksyttävyyden ongelma on ratkaistava nopeasti ja oikeudenmukaisesti

Energiansiirtolinjahankkeiden hyväksyttävyydessä on laajasti tunnistettu hyväksyttävyysongelma, jonka lähtökohtana on maanomistajien kokema epäoikeudenmukaisuus. Suomessa tavoitellaan voimakasta kasvua vihreän siirtymän investoinneista, teollisuuden ja liikenteen sähköistymisestä, vedyn tuotannosta, datakeskuksista ja uudesta energiantuotannosta. Kaikki nämä hankkeet edellyttävät merkittävää uutta energiansiirtoverkkoa. Samalla maanomistajien kohdentuva sekä samoille maanomistajille kumuloituva rakentamispaine kasvaa ennennäkemättömällä tavalla.

Käytännössä energiasiirtoverkot ovat vihreän siirtymän mahdollistava infrastruktuuri. Mikäli niiden rakentamisen hyväksyttävyys heikkenee, vaarantuvat myös energia- ja teollisuuspoliittisten tavoitteiden toteuttamisedellytykset. Hyväksyttävyyttä ei rakenna lupamenettelyjen tai kaavoituksen nopeuttamien. Myös niiden ihmisten, joiden maa-alueisiin hankkeet kohdistuvat, on koettava saavansa hankkeista oikeudenmukaisen kohtelun ja kohtuullisen osuuden hyödyistä.

Maanomistajan asema on muuttunut suhteessa energiatoimialaan

MTK Keski-Pohjanmaa muistuttaa, että nykyisen korvausjärjestelmän perusteet ovat syntyneet aikana, jolloin sähköverkkojen rakentamisen ensisijaisena tavoitteena oli koko maan sähköistäminen. Tuolloin maanomistajien katsottiin hyötyvän verkkojen rakentamisesta suoraan sähkön saannin kautta, mutta myös perussähköverkon rakentaminen kantalinjoineen olleen koko maan yhteneväisen edun mukaista.

Nykytilanne on olennaisesti erilainen. Kasvava energian tuotanto, siirto ja jakelu ovat merkittävää liiketoimintaa. Verkkoyhtiöt toimivat luvanvaraisina monopoleina ja energiatuotantohankkeet perustuvat markkinaehtoiseen voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan. Samalla maanomistajalle aiheutuvat käyttörajoitukset voivat kestää käytännössä pysyvästi ja siten rajoittavat maanomistajaa tekemästä omistamallaan alueella liiketoimintaa ja tulojen hankintaa.

Energiansiirtolinjojen alle ja niiden suoja-alueille jäävät maa-alueet poistuvat osittain tai kokonaan normaalista käytöstä. Metsätalous vaikeutuu, maataloudessa peltoviljelyyn syntyy haittoja, kiinteistöt pirstoutuvat ja mahdollisuudet kehittää aluetta esimerkiksi tuotannollisiin investointeihin, uusiutuvan energian hankkeisiin, luontopalveluihin tai muihin tulevaisuuden maankäyttömuotoihin heikentyvät merkittävästi ja monien maanomistajalle taloudellisesti tuottavampien toimien harjoittaminen estyy.

MTK Keski-Pohjanmaa pitää erityisen ongelmallisena, että samoille alueille ja kiinteistöille sijoittuu yhä useammin useita rinnakkaisia voimajohtoja, kaasuverkkoja tai tulevaisuudessa vetysiirtoon liittyviä rakenteita. Haitat ovat tällöin tiettyihin maakuntiin, kuntiin ja maanomistajille kumuloituvia eikä nykyinen korvausjärjestelmä tunnista tätä riittävällä tavalla.

Nykyjärjestelmässä energiantuottajat saavat hankkeistaan liiketoimintahyödyn, verkkoyhtiöt saavat siirtoliiketoiminnan tuotot ja tuotantoalueiden maanomistajat saavat pitkäaikaisia vuokra- tai käyttökorvauksia. Voimajohto- ja energiansiirtokäytävien maanomistajat jäävät usein ainoaksi osapuoleksi, jonka korvaus perustuu lähes yksinomaan menetetyn omaisuuden arvon laskentaan. Lunastusjärjestelmä verkkoyhtiöille edullisena tapana ei johda uudenlaisten siirtojärjestelmien ja pinta-ala tehokkaampien johtokäytävien tai muiden parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa olevien ratkaisujen toteuttamiseen.

Korvausjärjestelmän kehittämisen lähtökohdat

MTK Keski-Pohjanmaa pitää tärkeänä, että lunastuslain mukainen täyden korvauksen periaate säilyy jatkossakin korvausjärjestelmän perustana. Vuonna 2025 voimaan tullut lunastuslain uudistus on parantanut maanomistajien asemaa, mutta se ei ole ratkaissut hyväksyttävyyteen liittyviä ongelmia eikä muuttanut järjestelmän perusrakennetta.

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa selvityksen johtopäätöstä, jonka mukaan mahdollinen hyödynjako on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa varsinaisen lunastuskorvausjärjestelmän ulkopuolisena ratkaisuna. Tällöin lunastuskorvaus korvaisi edelleen aiheutuneet menetykset ja erillinen hyötyperusteinen korvaus tunnistaisi maanomistajan osallistumisen yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin mahdollistamiseen.

Kannanotto korvausmalliin

MTK Keski-Pohjanmaa kannattaa MTK Keskusliiton esittämää suuntaa, jossa energiansiirtoverkkojen alle jäävien alueiden maanomistajille säädetään oikeus vuosittaiseen hyötyyn perustuvaan maankäyttömaksuun.

MTK Keski-Pohjanmaa pitää vuosittaista korvausmallia perustellumpana kuin kertaluonteisia lisäkorvauksia. Verkkoliiketoiminta tuottaa tuloa koko infrastruktuurin käyttöiän ajan, jolloin myös maanomistajalle maksettavan korvauksen on perusteltua seurata tätä pitkäaikaista käyttöä. Vuosittainen korvaus huomioi paremmin myös inflaation, muuttuvat markkinaolosuhteet sekä infrastruktuurin pitkäkestoisen vaikutuksen maan käyttöön.

MTK Keski-Pohjanmaa pitää lisäksi perusteltuna, että korvausjärjestelmä:

• on valtakunnallisesti yhdenmukainen,
• perustuu selkeisiin ja kaavamaisiin laskentaperusteisiin,
• on hallinnollisesti kevyt,
• kohtelee maanomistajia yhdenvertaisesti,
• ulottuu sähköverkkojen lisäksi myös maakaasu-, biokaasu- ja tuleviin vetyverkkoihin,
• kannustaa verkkoyhtiöitä vapaaehtoiseen sopimiseen ja maanomistajien huomioon ottamiseen jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

Lopuksi

MTK Keski-Pohjanmaa pitää välttämättömänä, että energiansiirtolinjojen korvausjärjestelmää kehitetään edelleen vuoden 2025 lunastuslain uudistuksen jälkeen. Professori Häkkäsen selvitys osoittaa vakuuttavasti, että nykyinen järjestelmä ei enää vastaa energiamarkkinoiden rakennetta eikä maanomistajien oikeustajua.

Mielestämme seuraavan uudistusvaiheen tavoitteena tulee olla järjestelmä, jossa:

1. lunastuslain mukainen täyden korvauksen periaate säilytetään,
2. maanomistajien asemaa vahvistetaan hyötyyn perustuvalla lisäkorvauksella,
3. korvaus toteutetaan ensisijaisesti vuosittaisena maankäyttömaksuna,
4. huomioon otetaan myös haittojen kumuloituminen ja tulevaisuuden maankäyttömahdollisuuksien menetykset,
5. energiansiirtohankkeiden hyväksyttävyyttä vahvistetaan pitkäjänteisesti.

MTK Keski-Pohjanmaa näkee, että edellä mainitut tavoitteet huomioiden korvausjärjestelmä vahvistaisi omaisuudensuojaa, lisäisi maanomistajien luottamusta energiahankkeisiin ja tukisi samalla Suomen poliittisten vihreälle siirtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu ei ole ristiriidassa vihreän siirtymän kanssa, vaan sen onnistumisen edellytys.

Kokkolassa, 5.11.2026

MTK Keski-Pohjanmaa ry puolesta,

Niko Hyppönen                                          Marko Jokinen
toiminnanjohtaja                                       kenttäpäällikkö