Lausunto

Lausunto koskien fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista

11.06.2026

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (64/2023) muuttamista.

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa seuraavaa.

Yleistä

MTK Keski‑Pohjanmaa pitää karjanlantapoikkeusta välttämättömänä ravinnekierron, kasvien riittävän ravinnesaannin sekä lannoituskustannusten kannalta.

Esitys on kuitenkin osin ristiriidassa Petteri Orpon hallitusohjelman kanssa, jossa on selkeä kirjaus: “fosforiasetuksen karjanlantapoikkeuksesta tehdään pysyvä”. Hallitusohjelman mukainen linjaus ei sisällä alueellisia rajauksia, kun taas nyt esitetty malli rajaa lantapoikkeuksen pois tietyiltä alueilta, mikä on vastoin hallitusohjelman henkeä ja kirjainta.

MTK Keski-Pohjanmaa pitää tärkeänä, että karjanlantapoikkeukseen ei tehdä alueellisia rajauksia. Fosforiasetuksen tulee sellaisenaan palvella kaikkia maatalousyrittäjiä tasavertaisesti. Asetusesitys ei huomioi riittävästi maatalouden taloudellista tilannetta. Kotieläintilojen, esimerkiksi sikatilojen, kannattavuus on heikko, jolloin lisäkustannuksia aiheuttavat sääntelyratkaisut heikentäisivät tilojen toimintaedellytyksiä entisestään.

Luonnonvarakeskuksen raportti[1] toteaa, että peltojen fosforitasot laskevat. Sadon mukana fosforia poistuu pysyvästi järjestelmästä. Lantapoikkeus hidastaa tätä laskua erityisesti eläintiheillä alueilla, mutta ei estä sitä. Lisäksi fosforiasetuksen lannoitustasoja tulisi tarkastella nykyaikaisten kasvien ravinteidenkäytön tehokkuuden näkökulmasta: jalostuksella ja nykyisellä viljelyteknologialla nykyinen fosforiasetus tekee fosforista ravinteena usein minimitekijän kannattavan satotason saavuttamiselle. Nämä kehityskulut on tunnistettava ja huomioitava päätöksenteossa.

MTK Keski‑Pohjanmaa korostaa, että peltojen hyvä fosforipitoisuus (P‑luku) on myös huoltovarmuuskysymys ja siksi asetuksen kaikkia fosforilannoitustasoja tulisikin tarkastaa ylöspäin ja huuhtoumariskin vähentämiseen tulee kannustaa viljelyteknologioiden avulla.

Asetusmuutoksen kokonaisympäristövaikutusten arviointia voidaan pitää osin puutteellisena. Siinä ei käsitellä ilman poikkeusta lisääntyvästä lannan siirrosta aiheutuvia päästöjä ja muuta kuormitusta, eikä myöskään lannan orgaanisen aineksen merkitystä maan rakenteelle, ravinteikkuudelle ja mikrobiologialle eli sen terveydelle. Suomessa tulisikin siirtää huomio peltojen fosforiköyhdyttämisestä kohti tervettä ja kasveille ravinteikasta maaperää. Lisäksi karjatalouden myönteiset vaikutukset biodiversiteettiin jäävät vähälle huomiolle.

MTK Keski‑Pohjanmaa korostaa myös turkiseläinten lannan asemaa osana toimivaa ravinnekiertoa. Turkistarhaus on alueellisesti merkittävä tuotantosuunta, ja sen tuottama lanta on tärkeä kotimainen ravinnelähde peltoviljelylle. Turkiseläinten lannan tehokas hyödyntäminen tukee kiertotaloutta, vähentää riippuvuutta mineraalilannoitteista sekä parantaa maan kasvukuntoa orgaanisen aineksen kautta. Fosforiasetuksen tulee mahdollistaa turkiseläinten lannan tarkoituksenmukainen käyttö jatkossakin ilman tarpeettomia lisärajoitteita. Toiminnan ennakoitavuus ja jatkuvuus ovat keskeisiä koko tuotantoketjun kannalta, ja sääntelyn tulee tukea näitä tavoitteita.

Kommentit pykälään 4a § Lantapoikkeus ja liitteeseen 3

MTK Keski-Pohjanmaa pitää lantapoikkeusta kotieläintilojen toiminnan kannalta välttämättömänä. Ilman lantapoikkeusta kotieläinten orgaanisen lannan käytöstä aiheutuisi kotieläintuotannolle 74,3 miljoonan euron lisäkustannus[2]. Lantapoikkeus mahdollistaa hitaasti liukenevan fosforin riittävän käytön viljelyteknisesti tilanteessa, jossa tilalla on nurmikierto ja karjan kuivalantaa voidaan käyttää aina viljavuotena noin 4 vuoden välein.

MTK Keski‑Pohjanmaa pitää haasteellisena, että lantapoikkeuksen soveltamista rajoitetaan alueellisesti. Hallitusohjelman selkeä kirjaus lantapoikkeuksen pysyvyydestä koskee koko maata. Nyt esitetty alueellinen rajaus on tämän kanssa ristiriidassa. MTK Keski‑Pohjanmaan näkemyksen mukaan lantapoikkeuksen tulee olla pysyvä ja koskea koko Suomea ilman aluerajauksia.

Sen lisäksi, että lantapoikkeuksesta luopuminen lisäisi kotieläintalouden kustannuksia on huomioitava, että lannan sisältämä fosfori ei poistu järjestelmästä. Kotieläintilojen rakennekehitys sekä eläinten määrän vähentyminen vähentävät kaikkinensa lantafosforin ylijäämiä.

Aluerajauksen sijaan tulisikin olla enemmän huolissaan kotieläinten määrästä tulevaisuudessa, koska se on ratkaisevaa ravinnekierron kannalta. Jos kotieläimiä ei ole, viljelyyn tarvitaan entistä enemmän mineraalilannoitteita.

MTK Keski‑Pohjanmaa korostaa, että lantapoikkeus mahdollistaa lannan ravinteiden kannattavan hyödyntämisen siellä, missä niitä syntyy. Lantapoikkeus tukee kiertotaloutta ja vähentää tarvetta mineraalilannoitteille.

Lisäksi on keskeistä huomioida, että lantapoikkeuksesta huolimatta peltojen fosforitasot pitkällä aikavälillä laskevat, mutta eläintiheillä alueilla hitaammin. Tämä osoittaa, että lantapoikkeus ei ole ympäristöriski, vaan tasapainottava mekanismi tuotannon ja ravinnekierron välillä. MTK Keski-Pohjanmaa esittää, että asetuksen liitteen 1 fosforilannoituksen enimmäismäärien nostamista ryhdytään tutkimaan kasvinjalostuksen ja viljelyteknologian tuoman korkeamman satopotentiaalin vuoksi, jottei fosforista muodostu tuotannon minimitekijää ja rajoitetta kannattavan peltokasviviljelyn harjoittamiselle.

Kommentit pykälään 10 § Fosforin käyttö viher- ja ympäristörakentamisessa

MTK Keski‑Pohjanmaa pitää esitettyä muutosta viherrakentamisen osalta epäreiluna.

Asetusesityksen mukaan viher‑ ja ympäristörakentamisessa fosforin käyttöä kevennettäisiin erityisesti puuistutusten osalta. Samalla maataloudessa fosforin käyttöä rajoitetaan nykyisellään jo merkittävästi, niin että peltojen fosforipitoisuudet laskevat. Tämä luo epätasa-arvoisen ja epäjohdonmukaisen sääntelykokonaisuuden.

MTK Keski‑Pohjanmaa katsoo, että viherrakentamisessa ravinteet eivät poistu systeemistä samalla tavalla kuin maataloudessa. Pellolla ravinteet poistuvat sadon mukana, mutta viherrakentamisessa ravinteet nousevat maaperästä pintaan, kun kasvun myötä kasvimassat (lehdet ym.) palauttavat ravinteet maanpinnalle karikekerrokseen. Näin syntyy paikallisesti helposti huuhtoutuvia korkeita liukoisen fosforin pitoisuuksia.

Tämä voi johtaa pistemäiseen ravinnekuormitukseen, jonka ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu. Muistiossa todetaan vaikutusten olevan “todennäköisesti” vähäisiä, mutta tällainen arvio ei ole riittävä peruste sääntelyn keventämiselle, kun rinnalla on raskaasti säännelty ja perusteellisesti tutkittu maataloustoiminta.

MTK Keski‑Pohjanmaa pitää kohtuuttomana, että maatalous on tarkasti ja kiristyvästi säännelty ja samalla viherrakentamisessa sallitaan huomattavasti suuremmat ravinnemäärät ja kevyempi sääntely.

Sääntelyä ei tule keventää ilman riittävää tutkimustietoa huuhtoutumista ja ympäristövaikutuksista. Ravinnekuormituksen kokonaisuus on huomioitava eri sektoreiden välillä tasapuolisesti.

Kokkolassa
29.5.2026

MTK Keski-Pohjanmaan puolesta,
Niko Hyppönen
toiminnanjohtaja