Lausunto

Lausunto: Keski-Pohjanmaan Ilmastotiekartta 2030

22.04.2026

MTK Keski-Pohjanmaan lausunto koskien Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2026-2029 täydentävä osastrategia Ilmastotiekartta 2030.

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa seuraavaa.

Yleistä

Ilmastotiekartan päivitys tehtiin hyvässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Päivityksen yhteydessä oli riittävästi mahdollisuuksia tulla kuultavaksi ja esittää kommentteja sekä päivittää tietoja.

LUKUKOHTAISET TOTEAMUKSET

1 Johdanto

MTK Keski-Pohjanmaa katsoo, että johdanto on laadittu riittävällä tarkkuudella ja antaa kuvan asiakirjan tarkoituksesta sekä siihen tehdyistä oleellisista muutoksista.

2 Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen Keski-Pohjanmaalla

Maankäyttösektorin hiilinielujen tarkastelussa on syytä tuoda esiin hiilinielujen laskentaan ja muodostamaan kuvaan johtavat syyt, sekä se, että hiilinielujen tarkoituksena ei ole jatkaa fossiilitaloutta. Ilmastopolitiikan painopiste on siirrettävä fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytöstä luopumiseen.

MTK Keski-Pohjanmaa esittää, että tässä kohtaa tuodaan esiin Luonnonvarakeskuksen tammikuussa 2026 julkaiseman hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysi[1], joka tarkastelee maaperän ja puuston kasvihuonekaasulaskentaan liittyviä epävarmuuksia sekä laskentatapojen muutosten vaikutuksia inventaariotuloksiin. Selvitys vahvistaa maankäyttösektoriin liittyvät suuret epävarmuudet sekä tarpeen jatkaa jo käynnistettyjä metsien kasvua lisääviä toimia.

Esitämme täydennyksen luvun 2.1 listaan, että ilmastonmuutokseen varautumisessa kehitettään maatilojen vesitaloutta, peltojen kuivatus- ja kastelujärjestelmiä.

Esitämme, että luvun 2.1 listassa muutetaan kohtaa varautumisesta maatalouden ympäristönsuojelun lisätoimiin seuraavasti: Rankkasateiden aiheuttamia huuhtoutumia sekä kasvinsuojeluaineiden jäämiä ennaltaehkäistään ylläpitämällä maan rakennetta sekä kasvukuntoa, optimoimalla lannoitus, käyttämällä sijoittavaa lannoitustekniikkaa, hyödyntämällä integroitua kasvinsuojelua (IPM) sekä jättämällä suojakaistoja ja -etäisyyksiä vesistöihin.

Esitämme, että luvun 2.1 listassa täydennetään kohtaa Parantamalla tuotannon sopeutumista monipuolisella viljelykasvilajikkeiden ja viljelykasvien käytöllä seuraavasti: Parantamalla tuotannon sopeutumista monipuolisella viljelykasvilajikkeiden ja viljelykasvien käytöllä sekä näiden viljelykierrolla.

Esitämme täydennyksen luvun 2.1 listaan, että kuivuusjaksoihin voivat maatilat varautua viljelemällä kosteutta hyvin pidättäviä eloperäisiä maita.

Esitämme, että luvussa 2.2 listattuihin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tapoihin lisätään tuhoriskien vähentämiseen myös hirvikannan verotus. Liian suuri hirvikanta aiheuttaa merkittäviä vahinkoja metsien kasvulle.

MTK Keski-Pohjanmaa huomauttaa, että kuivuuteen varautumisessa luvussa 2.3 on syytä kiinnittää huomiota pohjavesiin. Pelkästään lausuntohetkellä vesihuollon toimijat ovat huolissaan pohjaveden matalasta tasosta. Pohjavedet ovat kriittisiä alueemme vesihuollolle.

Esitämme, että energiaa ja liikennettä käsitteleviin lukuihin 2.5. ja 2.6 huomioidaan bioenergian merkitys etenkin biokaasun merkitys keinona vähentää liikenteen päästöjä ja vähentää energiankäytön päästöjä.

MTK Keski-Pohjanmaa toteaa lukuun 2.7, että pohjavesien laatu vaikuttaa myös alueen kotieläinten hyvinvointiin. Kotieläimet ovat suuri vedenkäyttäjä ja maitotiloilla tarvitaan elintarvikelaatuista vettä maidon käsittelyssä. Laadukas vesi kytkeytyy elintarviketurvallisuuteen.

3 Ilmastotyö Keski-Pohjanmaalla

MTK Keski-Pohjanmaa toistaa, että ilmastotyössä painopiste on oltava fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytöstä luopumisessa.

Alueen päästölaskelmien maatalousosuudesta puhuttaessa, tulisi korostaa laskentatapaa, joka on tuotantoon eikä kulutukseen perustuva. Tämä voi vääristää sekä tulkintaa että johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. Keski-Pohjanmaan maataloustuotteet kulutetaan valtaosin maakunnan ulkopuolella, eikä tämä näy laskelmissa.

LULUCF, maankäyttösektorin päästöissä on edellä mainittua epävarmuutta. Tätä korostavat myös viimeisimmät Ilmatieteen laitoksen tutkimustulokset, joissa uuden menetelmän avulla havaittiin nykyiseen kasvihuonekaasuinventaarioon nähden ohralla 50-100 %, kesannoilla 40-50 % ja rehunurmilla 100-160 % suuremmat hiilisyötteet maahan.[2]

MTK Keski-Pohjanmaa pitää tärkeänä tiekartassa todettua tavoitetta, että ilmastotyössä on huomioitava kilpailukyvyn, toimintamahdollisuuksien ja ruokaturvan säilyminen.

TKI-toiminnalla on keskeinen rooli maatalouden ilmastotyössä. Uudet tuottavuutta ja kestävyyttä parantavat teknologiat ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta välttämättömiä. Innovaatioiden edistäminen, pitkien aikasarjojen sekä tuottavuutta ja taloutta palvelevien tutkimusten ylläpito sekä maatilojen kehittäminen ovat ilmastotyön auran kärkiä.

MTK Keski-Pohjanmaa täsmentää, että myös Kokkola on valtaosin ydin- ja harvaan asuttua maaseutua, ei vain maakuntakeskuskaupunki. Edelleen tarvitaan maaseudun sekä kaupunkien ja taajamien välisen yhteyden vahvistamista ja tiiviimpää symbioosia.

4 Maatalous

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää alueen onnistuneesta, hyvin tiivistetystä ja kuvatusta, maataloustuotannosta. Nurmivaltaisuuteen kytkeytyy myös aiemmin mainittu Ilmatieteen laitoksen tutkimus.

Paikallisesti maatalouden päästöt voivat olla todella merkittävät, mutta syy on aiemmin mainitussa tuotantoperusteisessa laskutavassa. Keskipohjalaisten kuntien alueelle tuotetaan ruokaa muualle Suomeen, mutta päästöt lasketaan tuotantokunnan mukaan.

Jatkossakin Keski-Pohjanmaan alueella on perusteet jatkaa nautakarjaan, maidon- ja lihantuotantoon, perustuvaa maataloutta. Alueella on siihen paljon kokemusta, osaamista ja investointeja sekä tahtotilaa kehittää sitä tulevaisuudessakin.

Luvussa 4.1.1 kuvattuihin ilmastotyön tavoitteisiin esitämme lisättäväksi näkökulman turvemaiden merkityksestä kuivina ajanjaksoina: erityisesti rehunurmen tuotannossa kuivana aikana turvepellot ovat pelastus.

Tilusrakennetta parantamalla ei paranneta ainoastaan energiatehokkuutta, vaan tuottavuutta kaikkinensa, josta esim. lannoitekäytön näkökulmasta on ilmastohyötyjä.

Luvun 4.1.2 toimenpiteisiin esitämme täydennettäväksi: Huolehditaan tilojen ojitusten, salaojitusten, säätösalaojitusten ja kastelun toimivuudesta sekä kehittämisestä.

5 Lämmitys

MTK Keski-Pohjanmaa toivoo, että lämmityksen osalta varmistetaan kilpailukyvyn säilyminen. Kansainväliset investoinnit ovat alueelle tärkeitä ja niiden houkuttelemiseksi edullinen ja hiilineutraali sähkö on tärkein kilpailukykytekijä. Siksi toivomme, että lämmityksen osalta tarkastellaan laajempaa kokonaisuutta ja arvioidaan talous- ja kilpailukykyvaikutukset, jos alueellamme siirrytään sähköön perustuvaan lämmitykseen. MTK Keski-Pohjanmaa näkee, että puuenergian käyttöä kehittämällä voimme säilyttää tämän kansainvälisen kilpailukyvyn sähkössä, lisätä puuenergian kysyntää alueellamme, mikä taas edistää metsien hoitoa ja kasvua, jolla taas on myönteisiä ilmastovaikutuksia hiilinielun kautta.

6 Liikenne

MTK Keski-Pohjanmaa pitää tärkeänä biokaasun liikennekäytön kehittämistä.

Maanteiden kunnossapito ympäri vuoden on tarpeen liikenteen sujuvuuden, tavoittavuuden ja kestävyyden kannalta.

Katsomme, että liikkumistarpeen vähentäminen voi olla maaseudun elinvoimalle uhka, joka tulee ennaltaehkäistä näissä toimenpiteissä. Etenkin maankäytön suunnittelulla tehtävä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei saa johtaa rajoitteisiin asua ja yrittää maaseudulla.

8 Kiertotalous

Kiertotalous osana ilmastotyötä on välttämätöntä. Se korostuu alkutuotannossa etenkin ravinteiden kierron näkökulmasta. Kestävä ruokajärjestelmä tarvitsee kotieläimet tuottaakseen orgaanista kiertolannoitetta, missä piilee myös Keski-Pohjanmaan vahvuus.

9 Hiilinielut

MTK Keski-Pohjanmaa toivoo, että hiilinielu-luvussa huomioidaan myös tekniset hiilinielut.

Kestävä metsätalous on pääroolissa luonnon hiilinielujen tuottamisessa. Hiilinielujen tuottaminen edellyttää metsien hoitoa, jota varten Keski-Pohjanmaalla on oltava erinomainen tiestö ja infra, koska puuta käyttävä teollisuus on alueen ulkopuolella. Tavoitteena on oltava, että alueen metsistä tuotetaan pitkäikäisiä puutuotteita.

Metsien kasvukyvystä on pidettävä huolta hiilinielujen ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi. Tätä varten tarvitaan lannoitusta ja metsien hoitoa, joka edellyttää myös työvoimaa. Metsien hoitorästit on saatava alueella supistumaan.

Aktiivinen metsänomistaminen tukee metsien kasvua. Alueellamme on tarjottava myös metsätilojen omistajanvaihdoksiin ja metsänomistamiseen.

Ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin on varauduttava metsätaloudessa. Tämä tarkoittaa panostuksia metsien hyvinvointiin, tuhojen torjuntaan sekä muuhun riskien hallintaan. Metsäpalojen hoitaminen pelastuslaitosten pienillä resursseilla voi tulla ongelmaksi.

Metsätalouden ilmastotyön tukena kulkee myös luonnon monimuotoisuus, joita molempiakin varten on kehitetty luonnonarvokauppaa. Markkinaehtoinen toiminta on usein tehokkainta ja siihen on Keski-Pohjanmaallakin hyvä suunnata.

Lopuksi

Keski-Pohjanmaan vahvuus on yhteistyössä ja olemme vakuuttuneita, että ilmastotyössäkin Keski-Pohjanmaa löytää yhteistyöllä parhaat, maakunnan edun mukaiset toimenpiteet.

MTK Keski-Pohjanmaa kiittää Keski-Pohjanmaan liittoa tästä osastrategiasta ja toivoo, että lausunnossa esitetyt huomiot tuovat lisäarvoa Ilmastotiekartan viimeistelyyn.

Kokkolassa
22.4.2026

MTK Keski-Pohjanmaan puolesta,
Niko Hyppönen
toiminnanjohtaja