Tiedote

Kehysriihessä varmistettava maatalouden jatkuvuus

16.04.2026

Kriisit iskevät maatalouteen – kustannukset nousevat

MTK julkaisi jäsenkyselyn tulokset (MTK 10.4.), jotka kertovat kustannuskriisin vaikutuksista maataloustuotantoon. Kalliit polttoaineet ja lannoitteet nostavat kustannuksia, mutta niitä ei saada siirrettyä tuottajahintoihin, mikä pakottaa tiloja leikkaamaan tuotantoa. Muutos näkyy jo tänä vuonna: satokasveja kylvetään vähemmän.

Kyselytulokset osoittavat, että Keski‑Pohjanmaan tilanne muistuttaa monin osin koko maan haastavaa kustannus- ja kannattavuuskehitystä, mutta alueella korostuvat erityisesti vahvan kotieläintalouden erityspiireet. Maksuvalmius on Keski‑Pohjanmaalla hieman koko maan keskiarvoa parempi, mutta kustannusten siirtokyky hintoihin on selvästi heikompaa. Alueella panoshankinnat, erityisesti lannoitteet, on tehty muuta maata aktiivisemmin, ja tuotannon sopeutustoimet – kuten lannoituksen tai pinta-alan vähentäminen – ovat maltillisempia kuin valtakunnallisesti.

• Tämä kertoo siitä, että kotieläinvaltaisella alueella tuotantoon on sitouduttu pitkäksi aikaa ja siitä on vaikeampi tinkiä. Joitain investointeja on Keski‑Pohjanmaallakin peruttu ja epävarmuus tulevasta on kasvanut koko maan tavoin, toteaa MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Niko Hyppönen.

Maatalouden jatkuvuus varmistettava

Hallituksen kehysriihessä on ratkaistava käsillä olevan tilanteen ja maatalouden jatkuvuuden kannalta tietyt tärkeät kysymykset, jotta toiminnalle voidaan taata jonkinlainen jatkuvuus.

• MTK Keski-Pohjanmaan alueella on aina sitouduttu vahvasti maatalouden harjoittamiseen. Siihen on varauduttu ja investoitu. Tämä vastuu halutaan jatkossakin kantaa, kunhan kehysriihessä varmistetaan jatkuvuutta tukevat ja kustannuksia suitsivat toimenpiteet, Hyppönen herättelee päättäjiä.

MTK Keski-Pohjanmaa kannustaakin alueensa päättäjiä varmistamaan maatalouden jatkuvuuden ja esittää kuuden kohdan toimenpidelistan kehysriihtä varten.  

MTK Keski-Pohjanmaa vaatii, että kustannuksien hallintaa ja tuotannon jatkuvuutta varten hallituksen tulee

1. Ottaa uudelleen käyttöön energiaveron palautuksen korotus. Energiaveron palautuksen korotus kohdistuu suoraan aktiiviseen tuotantoon, on EU-sääntelyn näkökulmasta selkeä ja nopeasti toteutettavissa eikä vaadi uusia hallinnollisia rakenteita.

2. Tulee tehdä kehysriihessä konkreettinen päätös kansallisten maatalouden lisävaatimusten purkamisesta siellä, missä ne eivät perustu EU-velvoitteisiin. Kansalliset lisävaatimukset aiheuttavat maataloudessa lisäkustannuksia, jotka heikentävät kilpailukykyä sekä toiminnan kannattavuutta.

3. Tehdä karjanlantapoikkeuksesta pysyvä hallitusohjelman mukaisesti, eikä siihen tule tehdä tai mahdollistaa minkäänlaisia alueellisia poikkeuksia. Karjanlantapoikkeus mahdollistaa MTK:n arvioiden mukaan 70 miljoonan euron vuotuiset lannoitesäästöt.
4. Varmistaa maatalousinvestointien jatkuvuus: investointituen riittävyys ja valtiontakauksien saatavuus. Investointien peruminen johtuu osittain myös investointitukien rahoitusvajeesta, jonka taustalla CAP-ohjelman liian pieni investointitukien budjetti. Nykyinen ohjelmakausi loppuu vuoteen 2027, jonka vuoksi kehysriihessä on huomioitava myös EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys, kumppanuussuunnitelmat ja yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivat.
5. Varmistaa peltotilusrakenteen kehitys maatalouden kustannusten pienentämiseksi: tilusjärjestelytoiminnan yhteydessä toteutettavan tie- ja vesienhallintatoimenpiteiden rahoitus 3,5 miljoonaan euroon vuodessa. Tie- ja vesienhallintainfran kehittäminen tilusrakenteen kanssa samaan aikaa parantaa vaikuttavuutta. Lisäksi tulee käynnistää vapaaehtoisen tilusrakenteen parantamisen kehittäminen.
6. Huomioida kansallisen ennallistamissuunnitelman vaikutukset kehysriihessä: vuoteen 2030 ulottuvalla ensimmäisellä kaudella tulisi toimeenpanna vain kustannusneutraalit toimet (olemassa olevat ennallistamista tukevat ohjelmat), joita voidaan tukea luonnonarvokauppaa kehittämällä. Maataloudessa painopiste on nyt asetettava maatilojen ruoantuotannon ja kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseen. Vuoteen 2030 mennessä ennallistamisasetus on yksinkertaistettava, ja siitä on poistettava erityisesti maataloutta koskevat eloperäisten maiden velvoitteet.

Lisätietoja

Niko Hyppönen, toiminnanjohtaja, 050 433 6432
Henna Vuotila, puheenjohtaja, 044 537 4487