null Mennyt kevät ja tulevat ajat – ajatuksia juhannuspöydässä

Blogi – Maaseutunuoret

Mennyt kevät ja tulevat ajat – ajatuksia juhannuspöydässä

23.6.2022

Tämä on kenttäpäällikön juhannuskirje 2022, jossa pohditaan taakse jäävää kevättä ja talvea sekä tulevaisuutta. Kirjeen lopussa on resepti- ja menovinkkejä.

Kevään ja kesän aikana kiinnostus maatalouden tilannetta ja tulevaisuutta kohtaan on lisääntynyt. Asioiden sanoittaminen on haastavaa, koska maatalous on niin monimuotoinen -ja mutkainen kokonaisuus.
Kevään ja kesän aikana kiinnostus maatalouden tilannetta ja tulevaisuutta kohtaan on lisääntynyt. Asioiden sanoittaminen on haastavaa, koska maatalous on niin monimuotoinen -ja mutkainen kokonaisuus.

RANKKA TALVI JA KEVÄT

Viime syksystä asti on puhuttu maatalouden kriisistä. Ukrainan sota on aiheuttanut maailman laajuisen ruokakriisin, joka uhkaa orastua suureksi ruokapulaksi. Myös suomalaiset alkoivat kevään aikana herätä kyselemään, miten meidän maataloudellamme menee. Aihe kiinnosti, ja siitä on keskusteltu paljon. Useat kohtaamiset alkuvuoden aikana ovat osoittaneet minulle, että myötätunto on tuottajaväen puolella. Samaan aikaan jaksaminen on kuitenkin maatiloilla voinut olla erittäinkin kovilla.

Myötätunto ei riitä. Teollisuuden ja kaupan välisten neuvottelujen pitää tuottaa tulosta nopeammin. Näkemykseni on, että kuluttajilla on varaa ja halukkuutta maksaa ruoasta enemmän, ja ruoan pitää olla kotimaista. Toisin sanoen, rahaa kyllä olisi virtaamassa kotimaiseen ruokaketjuun, onhan ruoan inflaatio yleistä inflaatiota kovempi, mutta raha ei jakaudu ketjussa oikeudenmukaisesti. Sekä päättäjillä että kaikilla ruokaketjun lenkeillä tuottajasta kuluttajaan on mahdollisuuksia vaikuttaa oikeudenmukaisempaan rahan jakautumiseen. Helpolla se ei tule, mutta sen on tultava. Katseet on käännetty kauppaa, mutta myös julkisilla ruokahankinnoilla on merkitystä. Hankintoja helpottamaan MTK julkaisi hankintaoppaan. 

Kevät oli toukokuun puolessa välissä lähes kaksi viikkoa myöhässä. Toukokuun loppua kohti kevät kiri, ja kesäkuun alussa oltiin lähes normaalissa aikataulussa. Tekemäni kylvöseuranta osoitti, että maakunnassamme tehtiin toukokuun lopussa olevan viikonpituisen poutajakson aikana yli puolet kylvöistä – pitkää päivää siis. Viileä kesäkuun alku viivästytti hieman säilörehun korjuuta. Kylvöjen ja rehunteon välissä ehdittiin vähän huilata ja pestä pölyt pois.

Rehunteko alkaa olla nyt juhannuksen alkaessa loppusuoralla. Arvioni mukaan, maakunnassamme kerättiin määrältään hyvä, ja laadultaan kohtalainen-hyvä nurmisato. Laatu vaihtelee varmasti paljon. Sateet saattoivat viivästyttää korjuuta ja näin vanhentaa kasvustoa. Myös märkyys on saattanut vaikuttaa laatuun. Muistakaa tehdä rehuista riittävästi analyysejä.

Kevään lähestyessä kyseltiin, onko maatiloilla varaa panostaa kylvöihin. Kun tulevaisuus näyttää siltä, että kotimaista ruokaa tarvitaan, ei kesannolle ole jätetty normaalia enempää peltoa. Maatiloilla on tehty järkeviä toimenpiteitä, ja kylvöt on tehty lähes normaaliin tapaan. Usko parempaan tulevaisuuteen on kova.

KESÄ JA KASVU ANTAA TOIVOA

Rankan talven ja vauhdikkaan kevään jälkeen, on maakuntamme viljelijöissä havaittavissa uudenlaista toivoa. Syynä lienee pitenevä päivä ja se, että työssä saa todistaa kasvun ihmettä. Olen varma, että viljelijöiden sydämissä painaa myös velvollisuudentunto ruokkia tämä kansa. Tärkeää on, että mahdollisimman pian maatalouden tuottajahinnat korvaavat tehdyt panostukset. Muuten tilanne on kestämätön, ja se on uhka ruokaturvallemme ja sen myötä koko huoltovarmuudelle. Maatiloilla on ollut tahto tehdä oma osuus, nyt on muun ruokaketjun vuoro varmistaa, että tulevaisuus on turvattu ja oikeudenmukaisempi.

Viime vuoden tapaan maaseutunuoret ovat Instagramissa kertoneet kasvukauden etenemisestä #manutpellolla -kampanja myötä. Kampanja jatkuu syksyyn asti. Maakuntamme nuoret maatalousyrittäjät ovat meidän moottorimme. Rohkeus kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla on merkille pantavaa. Myös uudet tavat maatilojen jatkamiselle on nostettu esiin, kun Sievissä Koivuojan ja Madetojan väki löysivät keinon jatkaa Koivuojan maatilaa. Tämä rohkeus on myös maakuntamme maatalouden turva tulevaisuudessa.

Maakuntamme maatalous rakentuu vahvasti kolmen tuotantosuunnan varaan: maidon, naudanlihan ja perunantuotanto on alueemme vahvuuksia. Niiden rinnalla kulkevat kehittynyt sikatalous, jonka kehitystä on ilo seurata esimerkiksi Juolan tilan showroomin kautta. Tämän ohella tärkeää laidunnustyötä tekevä lammastalous ja vauhdikas hevostaloutemme. Pienenä poruskuttajana nostan vielä erikoiskasvit, joihin alueeltamme löytyy osaamista aina sipuleista ja muista juureksista, mansikoihin ja kosmetiikka- ja luonnontuotekasveihin. 

Skaala on upea ja työ tärkeää. 1.6. avasimme ikkunan keskipohjalaiseen maitotalouteen, kun laskimme lehmät laitumelle Alavieskassa Jääskelän tilalla.

Nuoret yrittäjät Eetu ja Mila valoivat uskoa minuunkin. Näissä meidän tuotantosuunnissamme on meidän turvamme ja ruokamme myös tulevaisuudessa. Laitumelle lasku sai näkyvyyttä valtakunnan kärkimedioissa. Samalla kerroimme paikalla olleille toimittajille maakuntamme maataloudesta ja sen tulevaisuudesta. Tapahtumassa tehdyn työn olen nähnyt jo tuottaneen tulosta.

Viime viikolla keskipohjalaisia oli matkalla Porissa MTK:n liittokokouksessa. Liittokokouksessa ja sen käytävillä käydyt keskustelut olivat antoisia ja varmasti hitsasivat järjestöä vahvemmin yhteen. Olemme maa- ja metsätalouden vahva ja periksiantamaton puolustaja, jolla on tulevaisuudessa tehtävänä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja markkinavaikuttaminen sekä tehtävä huolehtia jäsenistään erilaisten palveluiden ja toimivan organisaation avulla. 

LIITTO EI HILJENEKKÄÄN KESÄKSIKÄÄN

Liiton toimihenkilöt kyllä lomailevat, mutta jaksottain, koska kesän aikana liitossa tapahtuu. Jos lehmät puhuisivat -näyttely on vielä juhannuksen yli nähtävillä Kalajoella Tapion tuvalla, jossa on ilahduttavasti käynyt väkeä. 1.7. näyttely siirtyy Kokkolaan Kallentorille, ja 11.7. Kaustiselle ja Toholammille. Kaustisella näyttely avataan Kansanmusiikkifestivaalien vilinään. 

Näyttely on osa liiton 100-vuotisjuhlaa. Sen lisäksi liitto julkaisee historiikin varsin monimuotoisella tavalla. Alkukesän aikana on kuvattu liiton EU-ajan historiasta kertovaa dokumenttia ja tarkistettu aiempaa 80-vuotishistoriikkia, joka myös digitalisoidaan. Dokumentti julkaistaan ensi talvena. Varsinaista 100-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 1.10. Kalajoella, ja juhlan päälle vietetään perinteinen Eloilta.

JUHANNUSPÖYTÄ

Kävin aamusta tekemässä juhannusostokset. Iso kärryllinen tavaraa kertyi mukaan. Tarkkana kaupassa saa olla, että löytää kotimaisen tuotteen. Keskustelin alkuviikosta siitä, kuinka etenkin lihajalosteilla on kaupassa hämääviä pakkausmerkintöjä ja jopa nimiä. Muistutin, että Joutsenlippu-merkki on varmin tae sille, että raaka-aine on hyvää Suomesta. Pienempien ruoan jalostajien tuotteista merkkiä ei aina löydy, joten silloin pakkaustekstit kannattaa lukea.

Samalla kauppareissulla tuli mietittyä ruoan hintaa. Onhan se noussut, eikä nousu näy tuottajan pussissa, mutta kuluttajan pussissa se voi tuntua. Kannustan etsimään keinoja kuitenkin aina ostaa kotimaista ruokaa, joka myydään ruokabrändien eikä kauppojen omien merkkien alla. Jos pihvin hinta on liikaa, älä vaihda ulkomaiseen, vaan pohdi ostaisitko edullisemman kotimaisen vaihtoehdon. Juhannuksena on aikaa jalostaa ruokaa itse, joten kannattaa ostaa tuoreita satokauden tuotteita hevi-osastolta: uudet perunat, varhaiskaali ja sipuliniput… Pääryt kattilaan, sipulit ja voi päälle ja kaalin voi grillata pihvien kans.

Ruokahävikki on paha juttu. Siinä menee viljelijän työ sekä kaikkien rahat hukkaan. Siksi osta vain sopiva määrä ja juhannuksena yli jääneet ruoat kannattaa paistaa kaikki kerralla sunnuntaina pyttipannuksi.

KEHOITUS HUUMORIMIELELLÄ

Yötön yö saa rintaan poikamiehille villin tunteen, ja miksei myös tyttöihmisille. Varoitan käyttämästä liikaa epävarmoja taikoja morsianten ja sulhojen tunnistukseen, ja sen sijaan jätän vinkiksi keskipohjalaisen sananlaskun: Riihivaatteissa se on akka valittava eikä kirkkovaatteissa.


Kaikkia parasta edelleen, menestystä työhönne! Ja hyvää, hauskaa ja maistuvaa juhannusta,
Niko Hyppönen
kenttäpäällikkö
050 433 6432
 

Niko Hyppönen

Kenttäpäällikkö

050 433 6432